tiistai 25. syyskuuta 2012

8kk

Pimu täytti lauantaina 8kk ja tänään meillä oli neuvola.

Mitat oli kunnioitettavat 12.070kg ja 72cm. huhuh! Omalla käyrällään siis jatkaa. Eipä tuolla kasvulla kiinnostanut terkkaria tai lääkäriä kysellä neitin syömisistä. Olin valmistautunut puolustelemaan meidän sormiruokailua ja ateriarytmiä. Ruokaa kun ei siis edelleenkään mene sisään paljon mitään ja kiinteitä syödään 3 ateria/pvä

8 kuukauden iässä:

Pimu osaa
-ryömiä eteen ja taakse
-kontata taaksepäin
-nousta istumaan
- ottaa ruokaa pinsettiotteella

-pimulle on tulossa hampaat nro 3 ja 4 (tästä johtuen minua purraan taas nännistä!)
-puuro on alkanut maistua! (se menee syöttäen)
- pimu on alkanut antaa suukkoja minulle <3
- höpötystä riittää kunhan vaan joku kuuntelee. Ääntä testataan muutenkin, muristen, kurluttaen ja vinkuen :)
-nukkumaan meno on aikaistunut noin puoli kahdeksaan.
-yöt ovat tosi rikkonaisia, neiti herää keskimäärin 8 kertaa öisin, tissillä rauhoittuu (kun ei sitä tuttiakaan ole)


sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Mikä yllätti äitiydessä ja vauva-arjessa?

No nyt on 8kk äitiyttä takana, ja ajattelin tänne vähän pohdiskella mikä on minut etukäteen yllättänyt. Ystävilleni on syntynyt lapsia ja nuorin sisarukseni on minua 20v nuorempi joten hoitokokemusta on sieltäkin. Tietenkään Äiti en ole koskaan ollut, mutta olen nähnyt paljon äitiyttä. Etukäteen ajattelin siis ettei mikään minua yllätä. Voi kuinka väärässä olinkaan.

Rakkauden tunne. Se on niin suuri ja kaikkivoipainen. Ei sitä voi etukäteen kuvitella. Ei mitenkään. Sitä oikein pakahtuu kaikesta rakkaudesta tuota pientä kohtaan. <3 En kokenut rakkautta samantien kun vauva syntyi, mutta se kasvoi koko ajan kun tutustuimme...

Parisuhde. Myönnän, mulla ei riitä mielenkiinto enää miehelle niin paljon, rakastan tietysti, mutta vauva on kaikessa etusijalla. En olisi uskonut että tärkeintä miehessä ensimmäisten kuukausien aikana on se että käy hän käy kaupassa ja siivoa jne. Mutta uskon että se tästä vielä muuttuu kunhan lapsi vähän kasvaa....

Asenteiden muutos. Kovasti raskaana ollessa kerroin kaikille että palaan töihin kun mies jää isäkuukaudelle. Hah, miten väärässä olinkaan. Enhän minä voi hylätä lastani jolle toistaiseki äiti on kaikista tärkein) Menen töihin siis varmaan kun neiti on 2kk.

Blogia lukeneet on ehkä huomanneetkin että olen aikalailla luonnonmukaisten arvojen kannattaja, mutta vauvan synnyttyä on minusta kehkeytynyt entisestään luomumpi. Ihan huomaamatta vauva on kaikessa etusijalla ja meillä eletään lapsentahtisesti aikalailla joka asiassa.Vauva on vauva niin vähän aikaa että minusta on täysin oikein että silloin vanhemmat joustavat, ei vauva.

Ajan kuluminen Kaikki sanovat aina että vauva on vauva niin lyhyen aikaa ja se kasvaa nopeasti, nauti nyt. Tämä on niin totta, aika kuluu ihan huimaa vauhtia. Lapsi kasvaa ja kehittyy niin nopeasti ensimmäisen vuoden aikana ettei meinaa pysyä perässä. Nauttikaa siis oikeasti. Ei tarvi olla supermutsi ja tehdä kaikkea ja harrastaa jne. vauvan kanssa. Minä suosittelen kotoilupäiviä verkkareissa vauvan kassa touhuten. Katsella miten se touhuaa, kommunikoi ja elehtii.

(Väsymys) eniten yllätti se miten hyvin oikeasti väsymyksen kanssa pärjää. Se etten ole nukkunut 5h pidempään sitten viime vuoden toukokuun (koko raskauden piti käydä 2kertaa yössä vessassa). Useimmiten nukun 1-2h pätkissä. Nykyään 3h putkeen on luksusta. Silti jaksaa porskuttaa, useimmiten. Eniten väsymys tuntuu aloitekyvyttömyytenä ja ärtyvyytenä. Miehelle tulee kiukuteltua pikku asioistakin...

Aivotoiminnan loppuminen. Ihan oikeasti on totta kun joku kertoo imetys(tai raskaus)dementiasta. sanat ei muistu mieleen, sovitut menot unohtuu, kaikki muukin unohtuu, kirjoittamistaito on mulla kadonnut ihan täysin. Yksi päivä keitin kananmunia ja meinasin rikkoa ne munat sinne veteen, yksi päivä taas hoidin kainalot kuntoon hoitoaineella, vaikka sitä piti laittaa päähän. No ainakin miehellä on hauskaa... Ilmeisesti tämän tarkoituksena on että äiti keskittyy huolehtimaan vain vauvastaan...

Oma aika. Mulla ei ole ollut tarvetta olla erossa lapsesta, joten en ole ollut. Kerran käytiin miehen kanssa kahdestaan 2h ostoksilla kun anoppi huolehti (nukkuvasta) lapsesta ja kerran kävin kirpparilla kun neiti oli isän kanssa kotona. Siinä se. Kyllä mä ajattelin että isä on sitten kotona lapsen kanssa ja mä aina käyn humputelemassakin viimeistään kesällä, no enpä käynyt.

Myös kotona oma aika on välillä vähissä, mitä isommaksi lapsi kasvaa niin sitä vähemmän on aikaa esim neuloa/lukea tms. Vauvana oli hyvin aikaa tehdä vaikka mitä kun vauva nukkui päivästä niin paljon, nykyään unta on niin vähän että omaa aikaa on oikeastaan silloin kun vauva touhuaa isän kanssa.

Sellaista tuli äkkiseltään mieleen. Miksä muut on yllättänyt?


torstai 13. syyskuuta 2012

Liikkumista

Tämä lapsen motorinen kehitys on oikeasti ihan hurjaa!

Pimuhan oppi kääntymään vasta reilu 6kk iässä, 6.5kk iässä se hoksasi että voi kääntyä montaa kertaa putkeen niin pääsee liikkumaan paikasta toiseen, samaan aikaan se hoksasi että voi peruutta kun käsillä työntää itseään. 7kk iässä tuo nousi konttausasentoon ja alkoi huojua siinä. Nyt kun ikää on reilu 7.5kk niin tuo nousee karhukävelyasentoon, kontaa muutamia askelia taaksepäin, nousee istumaan (tänään oppi). sitten tuo kontillaan ja ojentelee käsiään ja jalkojaan pitkälle sivuille/taakse /ylös jne. Nyt neiti kurkottelee kaikkea sen näköisenä että kohta noustaan ainakin polviseisontaan. Kääk, miten sitä pysyy enää perässä :D

No niin ja sitten hurraa huudot mulle. Minä olin eilen erossa lapsestani ekaa kertaa parin tunnin ajan! (olihan se jo aikakin). Päätin että nyt pitää päästä käymään kirpparilla ihan rauhassa, neiti jäi miehen hoiviin kun olin ensin nukuttanut sen aamupäiväpäikkäreille. Hyvin pärjäsivät. Niin minäkin :)
Ehkä sitä voisi toistekkin käydä jossain/tehdä jotain....

lauantai 8. syyskuuta 2012

7kk

Neiti 7kk osaa

- Liikkua kääntyilemällä ja peruuttamalla
- Nousta konttausasentoon ja heilua siinä
- Syödä hienosti jo isojakin paloja sormiruokaa ilman kakomista (silloin kun ruoka sattuu maistumaan)
- Antaa äidille suukon
- Murista, pöristellä, kiljua, jokeltaa mämmää ja päppää, muutenkin neiti on aikamoinen räpätäti
-Istua jo tukevasti syöttötuolissa

Neiti tykkää

-luumuista
-isin silmälaseista
-kutittelusta
-tissistä
-äidin laulusta

Neuvolaahan 7kuukuaden iässä ei ole, niin punnasin tytön kotivaakalla. Vaaka näytti n. 11.6 kg, eli painoa olisi tullut 600g. Voisi hyvin pitää paikkansa kun viimeksi oli tullut 700g  kuukaudessa. Pituutta en edes yrittänyt mitat kotona.

lauantai 1. syyskuuta 2012

Sormiruokaa part 2

Tulenpas vielä kertomaan että johon sujuu syöminen paremmin kun on varusteet kunnossa.

Meillä oli käytössä ilmaiseksi saatu perinteinen syöttötuoli. Neiti ei mahtunut siihen pehmusteen kanssa joten selän takana  asentoa vähän tuki pyyhe. Asento oli aina huono tytöllä ja tuoli oli sen verta matala että tytön oli vaikea saada ruokia pöydältä.

Hommattiin nyt tällainen ikeasta:

BLÅMES Syöttötuoli/tarjotin IKEA Syöttötuolissa lapsen on helppo ruokailla yhdessä muun perheen kanssa. 

 Tässä tuolissa on tarjotin mukana ja se tulee sivuille asti joten ruokaa ei päädy lattialle niin paljon vaan ne pysyvät vauvan hyppysissä. Tyttö istui tuolissa niin tukevasti ja näytti että ruokakin oli paljon helpompi noukkia edessä olevalta tarjottimelta!

Tänään tosin tyrkytin tytölle myös luumusosetta (kun kaupassa ei ollut hyviä luumuja) koska tytön vatsa on toiminut tosi huonosti ja eilen ja tänään itkenyt kun ei ole saanut kakattua. Saihan tuota onneksi jonkun verran uppoamaan ja tyttökin hoksasi että sen lusikan voi pistää suuhun kun täytetyn lusikan antaa käteen :)