Minä ja mieheni ollaan ostettu pimulle tosi vähän leluja. Muutama kirja on ostettu ja vauva-aikana pari sellaista klipsillä rattaisiin/kaukaloon kiinnitettänää helistintä ja yhden purulelun. Kirpparilta on tullut myös pari kirjaa ostettua. Itse olen askarrelut parit huopakuvat ja huopakehyksisen peilin. Lelukoriin on myös eksynyt isoista puuhelmistä tehtyjä kaulakoruja.
Mummot on valitettavasti olleet aktiivisempia. Mun äiti on ostellut kirpparilta leluja esim. brion pellen ja palikkalaatikon (näitä toivottiinkin). Miehen äiti on ostanut tollaisen muoviastiaston jossa on joku 50 osaa. Tästä en ollut yhtään innostunut, varsinkin kun toi sen meille ihan muuten vaan, hän on muutenkin halunnut paapoa tyttöä tuomalla aina jotain kun nähdään, mistä olen vähän näreissäni. eiköhän se lapsi rakasta mummoaan ihan ilman roinaakin.Mun sisaruksilta on peritty myös jotain leluja ja useammalla lapsella kiertänyt taaperokärry tuli meille. sitten sieltä sun täältä kertynyttä roinaa.
No joka tapauksessa meillä on tavaraa ihan liikaa, vaikka siis oiekasti ei olekkaan paljoa. Mutta kun eihän nuo lapset (ainakin kaikki jotka minä tiedän) tarvi leluja kun ne leikkii kuitenkin kaikella muulla. Pimu myös lukee paljon eli meidän n.10 kirjaa ei riitää mihinkään kun ne luetaan joka päivä monta kertaa.
Mun äiti tietää ja miehen siskolle ja äitille olen yrittänyt muistuttaa että ei turhia tavaroita haluta ja arvostetaan itsetehtyä ja kirjoja. Olinkin iloisesti yllättynyt kun joulupaketista paljastui pimulle itsetehty lorupussi ja mollamaija (miehen äiti), kirja (miehen sisko), pulkka (mun äiti, tätä toivottiin) ja meiltä pimu sai pari kirjaa. Ihanaa, toivottavasti joulut pysyy kurissa jatkossakin. Toivottavasti tuo anoppini vaan malttaisi olla kantamatta tavaraa meille niin paljon niin saatasiin ehkä pidettyä kurissa tavaramäärä.
maanantai 31. joulukuuta 2012
perjantai 28. joulukuuta 2012
11 kuukatiskuulumiset!
Pimu täytti 1kk tuossa ennen joulua. Ihan huikeaa, kohta on jo 1v bileet! Käytiin eilen hakemassa neuvolasta toinen influenssarokote ja käytin pimun samalla vaa'alla (koska 8kk-10kk välillä oli tullut vaan se 60g painoa) no nyt painoa näytti tulleen kuukaudessa parisataa grammaa (punnasin body ja vaippa päällä, siksi arvio) eli hyvin tullut :)
Mitään suurempia harppauksia ei kehityksessä ole tullut. Tukea vasten käveleminen on vahvistunut, pimu nousee polviseisontaan ja seisomaan ilman tukea, mutta ei juuri seiso ilman tukea kuin pieniä hetkiä. Juttelee kovasti mutta selviä sanoja ei vielä tule. Ymmärtää ainakin sanat tule, ei, napa, varpaat, tissi, maitoa, nenä, suu.
Mitäs mulle kuuluu sitten? Tuntuu että tämä vauvavuosi on mennyt tosi nopeasti. Ei kuitenkaan ole tullut mitään vauvakuumetta, päinvastoin. Toistaiseksi ei suunnitelmissa ole pimulle sisarusta. Kierukka pitäisi asentaa vuoden alussa. Kuukautiset ei tosin ole alkaneet mulla vielä, mutta sillä ei ilmeisesti ole niin väliä kun on synnyttänyt? Omaan kehoon en ole kovin tyytyväinen ja itseasiassa ensimmäistä kertaa elämässä en viihdy omassa kropassani. Paino on pudonnut sen verran alas että olen kuin luuranko vaikka paino onkin kuitenkin normaalinrajoissa. Vähemmän taas häiritsee vatsanahan velttous, vatsalihasten uupuminen ja tissien riippuminen :D Mutta kyllä nekin aika ajoin häiritsee, onneksi mies jaksaa muistuttaa että hyvältä minä edelleen näytän <3
Minun töihin paluusta on juteltu moneen kertaa ja toistaiseksi mennään suunnitelmalla että olen vielä ensi vuoden kotona tytön kanssa. Ja sitten täytyy miettiä mitä työtä teen, sillä tuntuu turhan haastavalta ajatukselta että sekä minä että meis tehtäisiin kolmivuorotyötä. Eli yritän saada päivätyötä esim polilta tai sitten ositettua työaikaa. Jos teidän perheessä kumpikin vanhempi tekee vuorotyötä niin kuulisin mielellään arjen kokemuksista!
Mitään suurempia harppauksia ei kehityksessä ole tullut. Tukea vasten käveleminen on vahvistunut, pimu nousee polviseisontaan ja seisomaan ilman tukea, mutta ei juuri seiso ilman tukea kuin pieniä hetkiä. Juttelee kovasti mutta selviä sanoja ei vielä tule. Ymmärtää ainakin sanat tule, ei, napa, varpaat, tissi, maitoa, nenä, suu.
Mitäs mulle kuuluu sitten? Tuntuu että tämä vauvavuosi on mennyt tosi nopeasti. Ei kuitenkaan ole tullut mitään vauvakuumetta, päinvastoin. Toistaiseksi ei suunnitelmissa ole pimulle sisarusta. Kierukka pitäisi asentaa vuoden alussa. Kuukautiset ei tosin ole alkaneet mulla vielä, mutta sillä ei ilmeisesti ole niin väliä kun on synnyttänyt? Omaan kehoon en ole kovin tyytyväinen ja itseasiassa ensimmäistä kertaa elämässä en viihdy omassa kropassani. Paino on pudonnut sen verran alas että olen kuin luuranko vaikka paino onkin kuitenkin normaalinrajoissa. Vähemmän taas häiritsee vatsanahan velttous, vatsalihasten uupuminen ja tissien riippuminen :D Mutta kyllä nekin aika ajoin häiritsee, onneksi mies jaksaa muistuttaa että hyvältä minä edelleen näytän <3
Minun töihin paluusta on juteltu moneen kertaa ja toistaiseksi mennään suunnitelmalla että olen vielä ensi vuoden kotona tytön kanssa. Ja sitten täytyy miettiä mitä työtä teen, sillä tuntuu turhan haastavalta ajatukselta että sekä minä että meis tehtäisiin kolmivuorotyötä. Eli yritän saada päivätyötä esim polilta tai sitten ositettua työaikaa. Jos teidän perheessä kumpikin vanhempi tekee vuorotyötä niin kuulisin mielellään arjen kokemuksista!
perjantai 14. joulukuuta 2012
Me ollaan vielä täällä!
Jos joku sattuu miettimään :) eikä mitään ikävääkään ole sattunut. Ei vain yksinkertaisesti ole aikaa. muiden blogeja olen kyllä yrittänyt edes silloin tällöin vilkuilemassa. Mutta yritän tulla kertoilemaan meidän kuulumisia tänne, ja ois mulla mielessä muutakin kirjoitettavaa jos vaan aikaa riittää :)
torstai 22. marraskuuta 2012
10 kk kuulumiset
Täällä vietellään hiljaiseloa. Tai siis elo ei todellakaan ole hiljaista ikiliikkujan ja jatkuvan höpöttelijän kanssa mutta blogielämä on! Oltiin viikko kuopiossa ja palattiin maanantaina kotiin, en ole vieläkään kerinnyt yhtään blogeja lukemaan mutta ajattelin tulla pikaiset kuulumiset nyt kirjoittamaan...
Pimu on tänään 10kk ja eilen käytiin neuvolassa. Painonnousu on viimein hidastunut! Jopa niin paljon että terkkari oli jo vähän huolissaan ja suositteli rasvalisän antoa, mä vähän kyseenalaistin neuvon kun muutenkin ruokiin aika höllällä kädellä lorauttelen öljyä... Elikkä siis mitat oli 12130g/74.9cm (8kk: 12070g/72cm). Juu edelleen mennään +20 käyrällä ja komeahan tuo pituuskin on!
Terkkari oli kovasti sitä mieltä että yöimetyksistä pitäisi luopua, kun sitä ei suositella. Muistutti kuitenkin että itse saan päättää (no onpa hienoa että saan itse päättää lapseni asioista). Mä kerroin terkkarille uusimmista tutkimuksista että ei ne yöimetykset ole niin haitallisia hampaille jos ne on illalla pesty hyvin ja suussa ei ole muuta ruokaa. Ja totesin että ainakin 1 vuotiaaksi varmaan neiti saa tissiä myös öisin.
Muistutti myös että äidinmaito ei ole tässä vaiheessa enää ravitsevaa. Ärsyttää kun en tähän tajunnut kommentoida mitään, oikeastihan se äidinmaidon koostumus muuttuu vastaamaan isomman lapsen tarpeita sisältäen mm. enemmän proteiinia.
Uusi terkkari oli kyllä yleisesti ottaen ihan mukava, nuori ja varmaan ihan pätevä :) Juteltiinkin pitkään ja käyettiin kerrankin koko 1h vastaanotto aika.Niin ja influenssarokote otetiin tytölle myös, vaikka aluksi mietittiin että ei ehkä oteta, mä sain sen kanssa neuvolakäynnillä! Ja mies haki samana päivänä töistä.
Ja pimu on tosiaan aikamoinen ikiliikkuja nykyään. Koko ajan nousee seisomaan mitä vasten tahansa ja jammaillee siinä, välillä irottaa otteen ihan hetkeksi mutta ei voi kyllä sanoa että vielä seisoisi tuetta. Höpöttää ja kiljuu ja nyt muutaman päivän on kotona kuulunut jartkuva prumprum ja drindrin, kyllä vaan ärrä on löytynyt. Kuulosta siltä että ainakaan r-vikaa ei meidän lapselle tule :D
Pimu on tänään 10kk ja eilen käytiin neuvolassa. Painonnousu on viimein hidastunut! Jopa niin paljon että terkkari oli jo vähän huolissaan ja suositteli rasvalisän antoa, mä vähän kyseenalaistin neuvon kun muutenkin ruokiin aika höllällä kädellä lorauttelen öljyä... Elikkä siis mitat oli 12130g/74.9cm (8kk: 12070g/72cm). Juu edelleen mennään +20 käyrällä ja komeahan tuo pituuskin on!
Terkkari oli kovasti sitä mieltä että yöimetyksistä pitäisi luopua, kun sitä ei suositella. Muistutti kuitenkin että itse saan päättää (no onpa hienoa että saan itse päättää lapseni asioista). Mä kerroin terkkarille uusimmista tutkimuksista että ei ne yöimetykset ole niin haitallisia hampaille jos ne on illalla pesty hyvin ja suussa ei ole muuta ruokaa. Ja totesin että ainakin 1 vuotiaaksi varmaan neiti saa tissiä myös öisin.
Muistutti myös että äidinmaito ei ole tässä vaiheessa enää ravitsevaa. Ärsyttää kun en tähän tajunnut kommentoida mitään, oikeastihan se äidinmaidon koostumus muuttuu vastaamaan isomman lapsen tarpeita sisältäen mm. enemmän proteiinia.
Uusi terkkari oli kyllä yleisesti ottaen ihan mukava, nuori ja varmaan ihan pätevä :) Juteltiinkin pitkään ja käyettiin kerrankin koko 1h vastaanotto aika.Niin ja influenssarokote otetiin tytölle myös, vaikka aluksi mietittiin että ei ehkä oteta, mä sain sen kanssa neuvolakäynnillä! Ja mies haki samana päivänä töistä.
Ja pimu on tosiaan aikamoinen ikiliikkuja nykyään. Koko ajan nousee seisomaan mitä vasten tahansa ja jammaillee siinä, välillä irottaa otteen ihan hetkeksi mutta ei voi kyllä sanoa että vielä seisoisi tuetta. Höpöttää ja kiljuu ja nyt muutaman päivän on kotona kuulunut jartkuva prumprum ja drindrin, kyllä vaan ärrä on löytynyt. Kuulosta siltä että ainakaan r-vikaa ei meidän lapselle tule :D
maanantai 12. marraskuuta 2012
..
Pahalta tuntui lukea tämä
http://www.fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2012/numero-9/rakkaudesta-pulloruokintaan
Kyseinen artikkeli siis käsittelee Nestlen ja muiden korvikevalmistajien rikkomuksia ulkomailla ja niistä aiheutuvia haittoja. (ja lisätääs tähän nyt että minua järkyttää tässä se miten korvikkeiden markinnointikoodia rikotaan ja sillä lisätään lapsikuolleisuutta ja lasten sairastuvuutta, ei se että joku syöttää lapselleen korviketta. Eli ei vedetä herneitä nenään jooko?)
Sitten Mallan muistutuksesta linkki Ylen esittämään dokkariin Vaippavuoren varjossa http://areena.yle.fi/tv/1698996 näkyy areenassa vielä kuukauden päivät. Kannattaa tsekata, toivon että pistää edes muutaman ihmisen miettimään valintojaan ja useita ihmisiä käyttämään edes sen muutaman kestovaipan päivässä. Dokkarissakin todettiin se että lastesi lapsenlapsenlapsenlapsenlapset ovat jo kuolleet kun lapsesi vaipat edelleen ovta lähes samassa tilassa.
http://www.fifi.voima.fi/voima-artikkeli/2012/numero-9/rakkaudesta-pulloruokintaan
Kyseinen artikkeli siis käsittelee Nestlen ja muiden korvikevalmistajien rikkomuksia ulkomailla ja niistä aiheutuvia haittoja. (ja lisätääs tähän nyt että minua järkyttää tässä se miten korvikkeiden markinnointikoodia rikotaan ja sillä lisätään lapsikuolleisuutta ja lasten sairastuvuutta, ei se että joku syöttää lapselleen korviketta. Eli ei vedetä herneitä nenään jooko?)
Sitten Mallan muistutuksesta linkki Ylen esittämään dokkariin Vaippavuoren varjossa http://areena.yle.fi/tv/1698996 näkyy areenassa vielä kuukauden päivät. Kannattaa tsekata, toivon että pistää edes muutaman ihmisen miettimään valintojaan ja useita ihmisiä käyttämään edes sen muutaman kestovaipan päivässä. Dokkarissakin todettiin se että lastesi lapsenlapsenlapsenlapsenlapset ovat jo kuolleet kun lapsesi vaipat edelleen ovta lähes samassa tilassa.
perjantai 2. marraskuuta 2012
Mitä lapseni söi tänään?
Jos ei joku siis tiennyt niin pimu syö itse kaiken ruokansa (puuroa lukuunottamatta). Tässä tämän päivän ateriointi.
Aamupalaksi pimu nautti tänään palan luumua, n.8 palaa mandariinia ja pikkuisen palan omasta leivästäni (hyi minua kun oli tavallista (suolaa sisältävää) leipää) ja yhden maissinaksun.
Lounaaksi pimu söi pari palaa uunilohta, perunaa ja palan kurkkua.
Välipalaksi nauttittiin 3/4 banaania.
Päivällistä upposi aika vähän. Tyttö natusti bataattia, parsaa, porkkanaa, kurkkua ja palan äitin tortillasta.
Iltapalaksi tarjottiin syötettynä puuroa jossa seassa pari lusikallista vadelma-ruusunmarja pilttiä. Koko puuro (vajaa 1dl) upposi hyvin. Lisäksi neiti söi yhden mandariinin.
Lisäksi väliaikoina tarjottu tissiä silloin kun lapsi haluaa ja yöllä syötiin tissiä myös muutamaan otteeseen. :D
Haastan Mallan, Iiriksen, Paukkuliinin ja Heinän mukaan kertomaan lapsiensa ruokailuista!
Aamupalaksi pimu nautti tänään palan luumua, n.8 palaa mandariinia ja pikkuisen palan omasta leivästäni (hyi minua kun oli tavallista (suolaa sisältävää) leipää) ja yhden maissinaksun.
Lounaaksi pimu söi pari palaa uunilohta, perunaa ja palan kurkkua.
Välipalaksi nauttittiin 3/4 banaania.
Päivällistä upposi aika vähän. Tyttö natusti bataattia, parsaa, porkkanaa, kurkkua ja palan äitin tortillasta.
Iltapalaksi tarjottiin syötettynä puuroa jossa seassa pari lusikallista vadelma-ruusunmarja pilttiä. Koko puuro (vajaa 1dl) upposi hyvin. Lisäksi neiti söi yhden mandariinin.
Lisäksi väliaikoina tarjottu tissiä silloin kun lapsi haluaa ja yöllä syötiin tissiä myös muutamaan otteeseen. :D
Haastan Mallan, Iiriksen, Paukkuliinin ja Heinän mukaan kertomaan lapsiensa ruokailuista!
lauantai 27. lokakuuta 2012
9kk
9kk on tullut neidillä mittariin. Pimu osaa:
-Kontata kovaa vauhtia (ryömiä jaksoi viikon sitten siirtyi suoraan konttamaan)
-Karhukävellä muutamia askelia ja liikkua vaikka minkälaisiin asentoihin
-Nousta seisomaan tukea vasten
-Ottaa muutamia askelia tukea vasten
-Pöristellä äitin masua vasten "pieruja"
-Höpöttää kovasti ja "komentaa" kovalla äänellä
- Narskuttaa hampaita yhteen (kuulostaa ihan kamalalta)
Pimu nukkuu öisin n.12h (edelleen heräilee aika tiuhaan) ja nukkuu kahdet päiväunet joista toiset 1-2h ja toiset 30min
Ruoka maistuu nykyään melko hyvin. Mikromunakas katoaa yleensä alta aikayksikön, mandariinit on myös suurta herkkua ja makaronit. Aterioita syödään yleensä se 4, välipalaa syö jossain välissä jos olen itsekkin vaikka myöhäisellä lounaalla samaan aikaan.
Rintaa imee päivisin n. 6? kertaa ja öisin pari kertaa. Maito on muutaman kerran maistunut myös nokkamukista isän syöttämänä kun olen käynyt kirpparilla tms. Tosin viimeksi ei maistunutkaan ja piti kiirehtiä takaisin kotiin syöttämään.
Pimu tykkää lukea kirjoja, omiaan ja äitin, myös kaikki paperit ja muut kiinnostaa kovasti. Äitin reseptit on pitänyt nostaa hyllyn alimmalta hyllyltä turvaan ylemmäs :) Myös äitin käsityöt kiinnostaa kovasti...
-Kontata kovaa vauhtia (ryömiä jaksoi viikon sitten siirtyi suoraan konttamaan)
-Karhukävellä muutamia askelia ja liikkua vaikka minkälaisiin asentoihin
-Nousta seisomaan tukea vasten
-Ottaa muutamia askelia tukea vasten
-Pöristellä äitin masua vasten "pieruja"
-Höpöttää kovasti ja "komentaa" kovalla äänellä
- Narskuttaa hampaita yhteen (kuulostaa ihan kamalalta)
Pimu nukkuu öisin n.12h (edelleen heräilee aika tiuhaan) ja nukkuu kahdet päiväunet joista toiset 1-2h ja toiset 30min
Ruoka maistuu nykyään melko hyvin. Mikromunakas katoaa yleensä alta aikayksikön, mandariinit on myös suurta herkkua ja makaronit. Aterioita syödään yleensä se 4, välipalaa syö jossain välissä jos olen itsekkin vaikka myöhäisellä lounaalla samaan aikaan.
Rintaa imee päivisin n. 6? kertaa ja öisin pari kertaa. Maito on muutaman kerran maistunut myös nokkamukista isän syöttämänä kun olen käynyt kirpparilla tms. Tosin viimeksi ei maistunutkaan ja piti kiirehtiä takaisin kotiin syöttämään.
Pimu tykkää lukea kirjoja, omiaan ja äitin, myös kaikki paperit ja muut kiinnostaa kovasti. Äitin reseptit on pitänyt nostaa hyllyn alimmalta hyllyltä turvaan ylemmäs :) Myös äitin käsityöt kiinnostaa kovasti...
perjantai 19. lokakuuta 2012
Käyrällä
Raskautta ja lasta tarkastellaan neuvolassa pääsääntöisesti käyrien kautta. Mahaa mitataan ja jos käyrä suuntaa ylöspäin pääset sokerirasitukseen kun lapsihan saattaa olla valtava, jos mahan kasvu hidastuu oletetaan että myös lapsen kasvu on hidastunut. On hienoa että tällaisella simpellillä mittauksella voidaan seurata lapsen kasvua VAIKKA "mahamitta" ei useimmitten olekkaan kovin tarkka mittari. Mittaus aiheuttaa vaan monesti stressiä, kasvaako maha, onko se liian iso, onko se liian pieni jne.
Oma kokemus: mahani kasvoi tasaisesti keskikäyrällä eli lapsen piti syntyä laskettuna aikana 3.5kg. Lapseni syntyi ennen laskettua aikaa 4.2kg painoisena. Eli mitta ei siis kertonut loppupeleissä lapsen koosta hölkäsen pöläystä.
No sitten kun se lapsi syntyy niin sitä tarkastellaan heti käyrillä. Jos vauva sattuu syntymään liian pienenä (käyräkielellä: paino/pituus alle -2sd) epäillään heti kaikkea, otetaan verikokeita, verensokereita seurataan jne. Ja myös jos lapsi on liian iso (eli enemmän kun +2sd) niin seurataan niitä sokereita ja odottajaa epäillään heti diabetetksestä, vaikka sokerirasitus olisikin ollut normaali.
Oma kokemus: Lapsi oli onneksi ihan just +2sd käyrällä synnyttyään, jos olisi painanut 20g enemmän olisi verensokereita seurattu sairaalassa. Vältyttiin siis juuri ja juuri piikeiltä.
No näissä on vielä selvitty aika helpolla. Mutta kun siirrytään lastenneuvolaan niin ne käyrät on ihan oikeasti kaikki kaikessa. "pieni notkahdus käyrällä"- nyt pitää heti antaa lisämaitoa/aloittaa kiinteät/ lopettaa imetys ja siirtyä korvikkeeseen että näkee paljonko lapsi syö - kun painon tippuu +10 käyrältä +5 käyrälle. Jne. Onneksi on myös terkkareita/lääkäreita jotka myös kuuntelee vanhempien huomioita lapsen voinnista eikä tuijota vaan käyriä.
Viime keväänä, kai? julkaistiin uudet kasvukäyrät. Ne löytyy täältä http://www.kasvukayrat.fi/index.html siellä pääsee myös laittamaan lapsensa käyrille ja tarkastella niitä ihna kotikoneelta, lisäksi siellä on tietoa kasvusta. kurkkaa jos uskallat!
Ihan jakaakseni lapseni Mahtavan kasvun teidän kanssa iskin mittaustulokset tuonne. (sinne saa laittaa vaan 3 mittausta, joten tässä näkyy meidän likan käyrät 2kk, 5kk ja 8kk mittauksilla
Pituus menee ihan mallikkaan näköisesti :D
Paino huitelee tuolla jossain... ei kuitenkaan enää loittone tuosta ylimmästä käyrästä :)
Onhan tuota kasvua pohdittu siellä neuvolassa, mutta todettu että se vain on tämän lapsen kasvutahti.
Ärsyttääkö käyrät vai odotatteko innolla aina neuvolassa että miltä ne näyttää?
Oma kokemus: mahani kasvoi tasaisesti keskikäyrällä eli lapsen piti syntyä laskettuna aikana 3.5kg. Lapseni syntyi ennen laskettua aikaa 4.2kg painoisena. Eli mitta ei siis kertonut loppupeleissä lapsen koosta hölkäsen pöläystä.
No sitten kun se lapsi syntyy niin sitä tarkastellaan heti käyrillä. Jos vauva sattuu syntymään liian pienenä (käyräkielellä: paino/pituus alle -2sd) epäillään heti kaikkea, otetaan verikokeita, verensokereita seurataan jne. Ja myös jos lapsi on liian iso (eli enemmän kun +2sd) niin seurataan niitä sokereita ja odottajaa epäillään heti diabetetksestä, vaikka sokerirasitus olisikin ollut normaali.
Oma kokemus: Lapsi oli onneksi ihan just +2sd käyrällä synnyttyään, jos olisi painanut 20g enemmän olisi verensokereita seurattu sairaalassa. Vältyttiin siis juuri ja juuri piikeiltä.
No näissä on vielä selvitty aika helpolla. Mutta kun siirrytään lastenneuvolaan niin ne käyrät on ihan oikeasti kaikki kaikessa. "pieni notkahdus käyrällä"- nyt pitää heti antaa lisämaitoa/aloittaa kiinteät/ lopettaa imetys ja siirtyä korvikkeeseen että näkee paljonko lapsi syö - kun painon tippuu +10 käyrältä +5 käyrälle. Jne. Onneksi on myös terkkareita/lääkäreita jotka myös kuuntelee vanhempien huomioita lapsen voinnista eikä tuijota vaan käyriä.
Viime keväänä, kai? julkaistiin uudet kasvukäyrät. Ne löytyy täältä http://www.kasvukayrat.fi/index.html siellä pääsee myös laittamaan lapsensa käyrille ja tarkastella niitä ihna kotikoneelta, lisäksi siellä on tietoa kasvusta. kurkkaa jos uskallat!
Pituus menee ihan mallikkaan näköisesti :D
Paino huitelee tuolla jossain... ei kuitenkaan enää loittone tuosta ylimmästä käyrästä :)
Pituus-paino suhde. Pimu meni pitkään tuolla +40 käyrällä, viime kerralla oltiin "vähän" tiputtu sieltä (ihan huolettaa nyt saako lapsi varmasti riittävästi ruokaa ;) )
Onhan tuota kasvua pohdittu siellä neuvolassa, mutta todettu että se vain on tämän lapsen kasvutahti.
Ärsyttääkö käyrät vai odotatteko innolla aina neuvolassa että miltä ne näyttää?
sunnuntai 14. lokakuuta 2012
Pikakuulumisia
Neitille on vihdoin alkanut ruoka maistumaan. Nykyään ateriatkin on löytäneet ajankohtansta. Aamupala syödään heräämisestä n. 45min. eli n. 8.15-9.30. Silloin tarjolla on usein jotain hedelmää ja ehkä pala riisikakkua. Lounas on tarjolla ensimmäisten päiväunien jälkeen klo 11-12. Päivällinen klo 16. Silloin tarjolla vaihtelevasti samaa ruokaa kun mekin syömme miehen kanssa, tai kasviksia (ja vauvalle tehtyä liha/kanapullaa/kananmunaa) Lihaa on yleensä tarjolla vain kerran päivässä. Iltapuuro n. klo 19. Välipala ei toistaiseksi vielä mahdu meidän päivärytmiin, mutta en ole huolissani siitä. Muuten tulisi ruokaa tarjottua liian usein eikä neiti olisi vielä nälkäinen. Nykyään nimittäin huomaan että neidillä taitaa jo ihan tulla nälkä kun ateria-aika on käsillä! Huikeaa.
Sormiruokaa uppoaa siis sisään asti nykyään. Ja kuvittelisin että sitä menee nyt sen verran kun neiti tarvitseekin. Eihän tuo määrä ole mikään "pilttipurkillinen" (niinkuin neuvola neuvoo), mutta kun huomioi että siinä valmispurkissa on vettä yli puolet ja lisäksi muutakin turhaa niin ravintoaineita saa varmaan ihna yhtä paljon siitä porkkanan palasta, kurkun kulmasta, kanasiivusta ja kastikkeesta :)
Eihän tuo ole mikään ihme että ruokaa pitää syödä, niin kovasti tuo n ykyään liikkuukin. Konttaa hirveää kyytiä ja harjoittelee nyt seisomaan nousua. Yksi päivä oltiin kuulevinamme kaksi kertaa sana "äiti" kun lapsi lähti konttamaan äitiä kohti eteisestä.
Kohta se vauva-aika on lopullisesti ohi :(
Öistä sen verran, että lapsi on siirtynyt sivuvaunusta äitin kainaloon ja se on parantunut kummankin yöunia. Lapsi ei paljoa heräile (*koputtaa puuta*) ja äitikin saa nukuttua vaikka vähän ahtaampaa onkin...
Sormiruokaa uppoaa siis sisään asti nykyään. Ja kuvittelisin että sitä menee nyt sen verran kun neiti tarvitseekin. Eihän tuo määrä ole mikään "pilttipurkillinen" (niinkuin neuvola neuvoo), mutta kun huomioi että siinä valmispurkissa on vettä yli puolet ja lisäksi muutakin turhaa niin ravintoaineita saa varmaan ihna yhtä paljon siitä porkkanan palasta, kurkun kulmasta, kanasiivusta ja kastikkeesta :)
Eihän tuo ole mikään ihme että ruokaa pitää syödä, niin kovasti tuo n ykyään liikkuukin. Konttaa hirveää kyytiä ja harjoittelee nyt seisomaan nousua. Yksi päivä oltiin kuulevinamme kaksi kertaa sana "äiti" kun lapsi lähti konttamaan äitiä kohti eteisestä.
Kohta se vauva-aika on lopullisesti ohi :(
Öistä sen verran, että lapsi on siirtynyt sivuvaunusta äitin kainaloon ja se on parantunut kummankin yöunia. Lapsi ei paljoa heräile (*koputtaa puuta*) ja äitikin saa nukuttua vaikka vähän ahtaampaa onkin...
tiistai 25. syyskuuta 2012
8kk
Pimu täytti lauantaina 8kk ja tänään meillä oli neuvola.
Mitat oli kunnioitettavat 12.070kg ja 72cm. huhuh! Omalla käyrällään siis jatkaa. Eipä tuolla kasvulla kiinnostanut terkkaria tai lääkäriä kysellä neitin syömisistä. Olin valmistautunut puolustelemaan meidän sormiruokailua ja ateriarytmiä. Ruokaa kun ei siis edelleenkään mene sisään paljon mitään ja kiinteitä syödään 3 ateria/pvä
8 kuukauden iässä:
Pimu osaa
-ryömiä eteen ja taakse
-kontata taaksepäin
-nousta istumaan
- ottaa ruokaa pinsettiotteella
-pimulle on tulossa hampaat nro 3 ja 4 (tästä johtuen minua purraan taas nännistä!)
-puuro on alkanut maistua! (se menee syöttäen)
- pimu on alkanut antaa suukkoja minulle <3
- höpötystä riittää kunhan vaan joku kuuntelee. Ääntä testataan muutenkin, muristen, kurluttaen ja vinkuen :)
-nukkumaan meno on aikaistunut noin puoli kahdeksaan.
-yöt ovat tosi rikkonaisia, neiti herää keskimäärin 8 kertaa öisin, tissillä rauhoittuu (kun ei sitä tuttiakaan ole)
Mitat oli kunnioitettavat 12.070kg ja 72cm. huhuh! Omalla käyrällään siis jatkaa. Eipä tuolla kasvulla kiinnostanut terkkaria tai lääkäriä kysellä neitin syömisistä. Olin valmistautunut puolustelemaan meidän sormiruokailua ja ateriarytmiä. Ruokaa kun ei siis edelleenkään mene sisään paljon mitään ja kiinteitä syödään 3 ateria/pvä
8 kuukauden iässä:
Pimu osaa
-ryömiä eteen ja taakse
-kontata taaksepäin
-nousta istumaan
- ottaa ruokaa pinsettiotteella
-pimulle on tulossa hampaat nro 3 ja 4 (tästä johtuen minua purraan taas nännistä!)
-puuro on alkanut maistua! (se menee syöttäen)
- pimu on alkanut antaa suukkoja minulle <3
- höpötystä riittää kunhan vaan joku kuuntelee. Ääntä testataan muutenkin, muristen, kurluttaen ja vinkuen :)
-nukkumaan meno on aikaistunut noin puoli kahdeksaan.
-yöt ovat tosi rikkonaisia, neiti herää keskimäärin 8 kertaa öisin, tissillä rauhoittuu (kun ei sitä tuttiakaan ole)
sunnuntai 23. syyskuuta 2012
Mikä yllätti äitiydessä ja vauva-arjessa?
No nyt on 8kk äitiyttä takana, ja ajattelin tänne vähän pohdiskella mikä on minut etukäteen yllättänyt. Ystävilleni on syntynyt lapsia ja nuorin sisarukseni on minua 20v nuorempi joten hoitokokemusta on sieltäkin. Tietenkään Äiti en ole koskaan ollut, mutta olen nähnyt paljon äitiyttä. Etukäteen ajattelin siis ettei mikään minua yllätä. Voi kuinka väärässä olinkaan.
Rakkauden tunne. Se on niin suuri ja kaikkivoipainen. Ei sitä voi etukäteen kuvitella. Ei mitenkään. Sitä oikein pakahtuu kaikesta rakkaudesta tuota pientä kohtaan. <3 En kokenut rakkautta samantien kun vauva syntyi, mutta se kasvoi koko ajan kun tutustuimme...
Parisuhde. Myönnän, mulla ei riitä mielenkiinto enää miehelle niin paljon, rakastan tietysti, mutta vauva on kaikessa etusijalla. En olisi uskonut että tärkeintä miehessä ensimmäisten kuukausien aikana on se että käy hän käy kaupassa ja siivoa jne. Mutta uskon että se tästä vielä muuttuu kunhan lapsi vähän kasvaa....
Asenteiden muutos. Kovasti raskaana ollessa kerroin kaikille että palaan töihin kun mies jää isäkuukaudelle. Hah, miten väärässä olinkaan. Enhän minä voi hylätä lastani jolle toistaiseki äiti on kaikista tärkein) Menen töihin siis varmaan kun neiti on 2kk.
Blogia lukeneet on ehkä huomanneetkin että olen aikalailla luonnonmukaisten arvojen kannattaja, mutta vauvan synnyttyä on minusta kehkeytynyt entisestään luomumpi. Ihan huomaamatta vauva on kaikessa etusijalla ja meillä eletään lapsentahtisesti aikalailla joka asiassa.Vauva on vauva niin vähän aikaa että minusta on täysin oikein että silloin vanhemmat joustavat, ei vauva.
Ajan kuluminen Kaikki sanovat aina että vauva on vauva niin lyhyen aikaa ja se kasvaa nopeasti, nauti nyt. Tämä on niin totta, aika kuluu ihan huimaa vauhtia. Lapsi kasvaa ja kehittyy niin nopeasti ensimmäisen vuoden aikana ettei meinaa pysyä perässä. Nauttikaa siis oikeasti. Ei tarvi olla supermutsi ja tehdä kaikkea ja harrastaa jne. vauvan kanssa. Minä suosittelen kotoilupäiviä verkkareissa vauvan kassa touhuten. Katsella miten se touhuaa, kommunikoi ja elehtii.
(Väsymys) eniten yllätti se miten hyvin oikeasti väsymyksen kanssa pärjää. Se etten ole nukkunut 5h pidempään sitten viime vuoden toukokuun (koko raskauden piti käydä 2kertaa yössä vessassa). Useimmiten nukun 1-2h pätkissä. Nykyään 3h putkeen on luksusta. Silti jaksaa porskuttaa, useimmiten. Eniten väsymys tuntuu aloitekyvyttömyytenä ja ärtyvyytenä. Miehelle tulee kiukuteltua pikku asioistakin...
Aivotoiminnan loppuminen. Ihan oikeasti on totta kun joku kertoo imetys(tai raskaus)dementiasta. sanat ei muistu mieleen, sovitut menot unohtuu, kaikki muukin unohtuu, kirjoittamistaito on mulla kadonnut ihan täysin. Yksi päivä keitin kananmunia ja meinasin rikkoa ne munat sinne veteen, yksi päivä taas hoidin kainalot kuntoon hoitoaineella, vaikka sitä piti laittaa päähän. No ainakin miehellä on hauskaa... Ilmeisesti tämän tarkoituksena on että äiti keskittyy huolehtimaan vain vauvastaan...
Oma aika. Mulla ei ole ollut tarvetta olla erossa lapsesta, joten en ole ollut. Kerran käytiin miehen kanssa kahdestaan 2h ostoksilla kun anoppi huolehti (nukkuvasta) lapsesta ja kerran kävin kirpparilla kun neiti oli isän kanssa kotona. Siinä se. Kyllä mä ajattelin että isä on sitten kotona lapsen kanssa ja mä aina käyn humputelemassakin viimeistään kesällä, no enpä käynyt.
Myös kotona oma aika on välillä vähissä, mitä isommaksi lapsi kasvaa niin sitä vähemmän on aikaa esim neuloa/lukea tms. Vauvana oli hyvin aikaa tehdä vaikka mitä kun vauva nukkui päivästä niin paljon, nykyään unta on niin vähän että omaa aikaa on oikeastaan silloin kun vauva touhuaa isän kanssa.
Sellaista tuli äkkiseltään mieleen. Miksä muut on yllättänyt?
Rakkauden tunne. Se on niin suuri ja kaikkivoipainen. Ei sitä voi etukäteen kuvitella. Ei mitenkään. Sitä oikein pakahtuu kaikesta rakkaudesta tuota pientä kohtaan. <3 En kokenut rakkautta samantien kun vauva syntyi, mutta se kasvoi koko ajan kun tutustuimme...
Parisuhde. Myönnän, mulla ei riitä mielenkiinto enää miehelle niin paljon, rakastan tietysti, mutta vauva on kaikessa etusijalla. En olisi uskonut että tärkeintä miehessä ensimmäisten kuukausien aikana on se että käy hän käy kaupassa ja siivoa jne. Mutta uskon että se tästä vielä muuttuu kunhan lapsi vähän kasvaa....
Asenteiden muutos. Kovasti raskaana ollessa kerroin kaikille että palaan töihin kun mies jää isäkuukaudelle. Hah, miten väärässä olinkaan. Enhän minä voi hylätä lastani jolle toistaiseki äiti on kaikista tärkein) Menen töihin siis varmaan kun neiti on 2kk.
Blogia lukeneet on ehkä huomanneetkin että olen aikalailla luonnonmukaisten arvojen kannattaja, mutta vauvan synnyttyä on minusta kehkeytynyt entisestään luomumpi. Ihan huomaamatta vauva on kaikessa etusijalla ja meillä eletään lapsentahtisesti aikalailla joka asiassa.Vauva on vauva niin vähän aikaa että minusta on täysin oikein että silloin vanhemmat joustavat, ei vauva.
Ajan kuluminen Kaikki sanovat aina että vauva on vauva niin lyhyen aikaa ja se kasvaa nopeasti, nauti nyt. Tämä on niin totta, aika kuluu ihan huimaa vauhtia. Lapsi kasvaa ja kehittyy niin nopeasti ensimmäisen vuoden aikana ettei meinaa pysyä perässä. Nauttikaa siis oikeasti. Ei tarvi olla supermutsi ja tehdä kaikkea ja harrastaa jne. vauvan kanssa. Minä suosittelen kotoilupäiviä verkkareissa vauvan kassa touhuten. Katsella miten se touhuaa, kommunikoi ja elehtii.
(Väsymys) eniten yllätti se miten hyvin oikeasti väsymyksen kanssa pärjää. Se etten ole nukkunut 5h pidempään sitten viime vuoden toukokuun (koko raskauden piti käydä 2kertaa yössä vessassa). Useimmiten nukun 1-2h pätkissä. Nykyään 3h putkeen on luksusta. Silti jaksaa porskuttaa, useimmiten. Eniten väsymys tuntuu aloitekyvyttömyytenä ja ärtyvyytenä. Miehelle tulee kiukuteltua pikku asioistakin...
Aivotoiminnan loppuminen. Ihan oikeasti on totta kun joku kertoo imetys(tai raskaus)dementiasta. sanat ei muistu mieleen, sovitut menot unohtuu, kaikki muukin unohtuu, kirjoittamistaito on mulla kadonnut ihan täysin. Yksi päivä keitin kananmunia ja meinasin rikkoa ne munat sinne veteen, yksi päivä taas hoidin kainalot kuntoon hoitoaineella, vaikka sitä piti laittaa päähän. No ainakin miehellä on hauskaa... Ilmeisesti tämän tarkoituksena on että äiti keskittyy huolehtimaan vain vauvastaan...
Oma aika. Mulla ei ole ollut tarvetta olla erossa lapsesta, joten en ole ollut. Kerran käytiin miehen kanssa kahdestaan 2h ostoksilla kun anoppi huolehti (nukkuvasta) lapsesta ja kerran kävin kirpparilla kun neiti oli isän kanssa kotona. Siinä se. Kyllä mä ajattelin että isä on sitten kotona lapsen kanssa ja mä aina käyn humputelemassakin viimeistään kesällä, no enpä käynyt.
Myös kotona oma aika on välillä vähissä, mitä isommaksi lapsi kasvaa niin sitä vähemmän on aikaa esim neuloa/lukea tms. Vauvana oli hyvin aikaa tehdä vaikka mitä kun vauva nukkui päivästä niin paljon, nykyään unta on niin vähän että omaa aikaa on oikeastaan silloin kun vauva touhuaa isän kanssa.
Sellaista tuli äkkiseltään mieleen. Miksä muut on yllättänyt?
torstai 13. syyskuuta 2012
Liikkumista
Tämä lapsen motorinen kehitys on oikeasti ihan hurjaa!
Pimuhan oppi kääntymään vasta reilu 6kk iässä, 6.5kk iässä se hoksasi että voi kääntyä montaa kertaa putkeen niin pääsee liikkumaan paikasta toiseen, samaan aikaan se hoksasi että voi peruutta kun käsillä työntää itseään. 7kk iässä tuo nousi konttausasentoon ja alkoi huojua siinä. Nyt kun ikää on reilu 7.5kk niin tuo nousee karhukävelyasentoon, kontaa muutamia askelia taaksepäin, nousee istumaan (tänään oppi). sitten tuo kontillaan ja ojentelee käsiään ja jalkojaan pitkälle sivuille/taakse /ylös jne. Nyt neiti kurkottelee kaikkea sen näköisenä että kohta noustaan ainakin polviseisontaan. Kääk, miten sitä pysyy enää perässä :D
No niin ja sitten hurraa huudot mulle. Minä olin eilen erossa lapsestani ekaa kertaa parin tunnin ajan! (olihan se jo aikakin). Päätin että nyt pitää päästä käymään kirpparilla ihan rauhassa, neiti jäi miehen hoiviin kun olin ensin nukuttanut sen aamupäiväpäikkäreille. Hyvin pärjäsivät. Niin minäkin :)
Ehkä sitä voisi toistekkin käydä jossain/tehdä jotain....
Pimuhan oppi kääntymään vasta reilu 6kk iässä, 6.5kk iässä se hoksasi että voi kääntyä montaa kertaa putkeen niin pääsee liikkumaan paikasta toiseen, samaan aikaan se hoksasi että voi peruutta kun käsillä työntää itseään. 7kk iässä tuo nousi konttausasentoon ja alkoi huojua siinä. Nyt kun ikää on reilu 7.5kk niin tuo nousee karhukävelyasentoon, kontaa muutamia askelia taaksepäin, nousee istumaan (tänään oppi). sitten tuo kontillaan ja ojentelee käsiään ja jalkojaan pitkälle sivuille/taakse /ylös jne. Nyt neiti kurkottelee kaikkea sen näköisenä että kohta noustaan ainakin polviseisontaan. Kääk, miten sitä pysyy enää perässä :D
No niin ja sitten hurraa huudot mulle. Minä olin eilen erossa lapsestani ekaa kertaa parin tunnin ajan! (olihan se jo aikakin). Päätin että nyt pitää päästä käymään kirpparilla ihan rauhassa, neiti jäi miehen hoiviin kun olin ensin nukuttanut sen aamupäiväpäikkäreille. Hyvin pärjäsivät. Niin minäkin :)
Ehkä sitä voisi toistekkin käydä jossain/tehdä jotain....
lauantai 8. syyskuuta 2012
7kk
Neiti 7kk osaa
- Liikkua kääntyilemällä ja peruuttamalla
- Nousta konttausasentoon ja heilua siinä
- Syödä hienosti jo isojakin paloja sormiruokaa ilman kakomista (silloin kun ruoka sattuu maistumaan)
- Antaa äidille suukon
- Murista, pöristellä, kiljua, jokeltaa mämmää ja päppää, muutenkin neiti on aikamoinen räpätäti
-Istua jo tukevasti syöttötuolissa
Neiti tykkää
-luumuista
-isin silmälaseista
-kutittelusta
-tissistä
-äidin laulusta
Neuvolaahan 7kuukuaden iässä ei ole, niin punnasin tytön kotivaakalla. Vaaka näytti n. 11.6 kg, eli painoa olisi tullut 600g. Voisi hyvin pitää paikkansa kun viimeksi oli tullut 700g kuukaudessa. Pituutta en edes yrittänyt mitat kotona.
- Liikkua kääntyilemällä ja peruuttamalla
- Nousta konttausasentoon ja heilua siinä
- Syödä hienosti jo isojakin paloja sormiruokaa ilman kakomista (silloin kun ruoka sattuu maistumaan)
- Antaa äidille suukon
- Murista, pöristellä, kiljua, jokeltaa mämmää ja päppää, muutenkin neiti on aikamoinen räpätäti
-Istua jo tukevasti syöttötuolissa
Neiti tykkää
-luumuista
-isin silmälaseista
-kutittelusta
-tissistä
-äidin laulusta
Neuvolaahan 7kuukuaden iässä ei ole, niin punnasin tytön kotivaakalla. Vaaka näytti n. 11.6 kg, eli painoa olisi tullut 600g. Voisi hyvin pitää paikkansa kun viimeksi oli tullut 700g kuukaudessa. Pituutta en edes yrittänyt mitat kotona.
lauantai 1. syyskuuta 2012
Sormiruokaa part 2
Tulenpas vielä kertomaan että johon sujuu syöminen paremmin kun on varusteet kunnossa.
Meillä oli käytössä ilmaiseksi saatu perinteinen syöttötuoli. Neiti ei mahtunut siihen pehmusteen kanssa joten selän takana asentoa vähän tuki pyyhe. Asento oli aina huono tytöllä ja tuoli oli sen verta matala että tytön oli vaikea saada ruokia pöydältä.
Hommattiin nyt tällainen ikeasta:
Meillä oli käytössä ilmaiseksi saatu perinteinen syöttötuoli. Neiti ei mahtunut siihen pehmusteen kanssa joten selän takana asentoa vähän tuki pyyhe. Asento oli aina huono tytöllä ja tuoli oli sen verta matala että tytön oli vaikea saada ruokia pöydältä.
Hommattiin nyt tällainen ikeasta:
Tässä tuolissa on tarjotin mukana ja se tulee sivuille asti joten ruokaa ei päädy lattialle niin paljon vaan ne pysyvät vauvan hyppysissä. Tyttö istui tuolissa niin tukevasti ja näytti että ruokakin oli paljon helpompi noukkia edessä olevalta tarjottimelta!
Tänään tosin tyrkytin tytölle myös luumusosetta (kun kaupassa ei ollut hyviä luumuja) koska tytön vatsa on toiminut tosi huonosti ja eilen ja tänään itkenyt kun ei ole saanut kakattua. Saihan tuota onneksi jonkun verran uppoamaan ja tyttökin hoksasi että sen lusikan voi pistää suuhun kun täytetyn lusikan antaa käteen :)
tiistai 28. elokuuta 2012
Sormiruokaa
Pahoittelut niille ketkä käy täällä lukemassa. Ei vaan yksinkertaisesti ole juuri aikaa tulla tänne kirjoittamaan... Varsinkaan nyt kun mies on kahden viikon euroopan reissulla ja me ollaan tytön kanssa kahdestaan kotona.
Mutta palataan tuohon neidin syömisasiaan kun se tuntui monia kiinnostavan. Ja monessa muussakin blogissa on kiinteiden syömisestä kirjoiteltu.
Neiti siis aloitti kiinteät 6kk iässä, tätä ennen oli muutamia kertoja saanut vähän imeskellä makua kurkusta, raa'asta porkkanasta, mansikasta jne. Tarkoitus oli ruokailla sekä soseita että sormiruokaa ja se sujuikin aluksi hyvin. Sekä sosetta että sormiruokaa syötiin hyvällä ruokahalulla. (sormiruokaa maisteltiin ja sosetta meni max. jääkuutio eli mikä tarjottiinkin). Sitten sosetta tarjotessa ei enää suu auennut joten sen tarjoaminen oon jäänyt. Tänään tosin taas kokeilin, mutta ei se ei vaan uppoa. Menestystä ei tuottanut myöskään se että annan lapselle valmiiksi täytetyn lusikan. Neiti nappasi lusikan kyllä käteen, mutta samoin tein toisella kädellä lähmi kaikki ruuat lusikasta. Että sillai...
No en nyt jaksa sen enempää kirjoitella perus juttua sormiruuasta, halukkaat voi käydä lukea vaikka täältä tai googlettaa baby led weaning. Kannattaa myös tsekata blogi lenni led weaning.
Ihan ekoja sormiruokia mitä neiti söi oli kurkku, vadelmat, mansikat, parsakaali, kypsennetty bataatti ja porkkana, kesäkurpitsa raakana, omena ja vesimeloni. Vähän myöhemmin on tarjottu näkkileipää ja jälkiuunileipää (juu kummassakin on suolaa, mutta näitä uppoaa niin vähän etten ota stressiä siitä), kypsää kukkakaalia, salaattia, tomaattia, tuoretta luumua, banaania, puurokakkuja (banaania+ mansikka+ kaurahiutaletta sekaisin ja uunissa paisto hetkenaikaa), riisikakkua, maissinaksua, perunaa, nektariinia. Nyt ihan vähän aikaa sitten olen tarjonnut jauhelihaa (jota ei kyllä tainnut mennä edes suuhun asti) ja lohta. Kumpaakin kerran.
Neiti on nyt siis reilu 7kk, joten ihan kohtalaisesti ruoka-aineita on jo listalla. Aluksi neiti maisteli kaikkea tosi hienosti, mahaan ei vielä päässyt paljoa. Sitten tuli 2 kappaletta hampaita ja niistä on ollut apua syömisessä kun saa ruuasta raastettua pieniä paloja, mutta nyt viimeiset 3 viikkoa on ruoka uponnut aika huonosti. Enemmän keskittyy vaan tutkimaan ja lähmimään ruokaa, ei pistä suuhun. Suosikit luumut ja banaani kyllä uppoaa (banaani upposaa jopa lusikasta!) Mansikoista ja vesimelonista selvästi myös tykkää. Parsakaali taas erityisesti on sellainen mikä ei eksy edes suuhun kun niitä nuppuja on niin kiva näppäillä sormilla ja liiskata nyrkkiin...
Mutta, kyllä se ruoka alkaa varmaan pikkuhiljaa upota. Tällä hetkellä neiti käy pöydässä syömässä yleensä 3 kertaa päivässä, ruokailuhetkeen menee yleensä puolisen tuntia. Pyrin syömään itse samaan aikaan, koska silloin ruoka tuntuu uppoavan paremmin. Toistaiseksi (ja niin sen pitääkin olla) on maito vielä pääasiallinen ruoka meidän tytölle.
Kakominen ja ajoittainen oksentaminen kuuluu osaksi meidän ruokailuja. Kertaakaan en ole silti saanut pelätä että tyttö tukehtuu. :D
Mutta palataan tuohon neidin syömisasiaan kun se tuntui monia kiinnostavan. Ja monessa muussakin blogissa on kiinteiden syömisestä kirjoiteltu.
Neiti siis aloitti kiinteät 6kk iässä, tätä ennen oli muutamia kertoja saanut vähän imeskellä makua kurkusta, raa'asta porkkanasta, mansikasta jne. Tarkoitus oli ruokailla sekä soseita että sormiruokaa ja se sujuikin aluksi hyvin. Sekä sosetta että sormiruokaa syötiin hyvällä ruokahalulla. (sormiruokaa maisteltiin ja sosetta meni max. jääkuutio eli mikä tarjottiinkin). Sitten sosetta tarjotessa ei enää suu auennut joten sen tarjoaminen oon jäänyt. Tänään tosin taas kokeilin, mutta ei se ei vaan uppoa. Menestystä ei tuottanut myöskään se että annan lapselle valmiiksi täytetyn lusikan. Neiti nappasi lusikan kyllä käteen, mutta samoin tein toisella kädellä lähmi kaikki ruuat lusikasta. Että sillai...
Ihan ekoja sormiruokia mitä neiti söi oli kurkku, vadelmat, mansikat, parsakaali, kypsennetty bataatti ja porkkana, kesäkurpitsa raakana, omena ja vesimeloni. Vähän myöhemmin on tarjottu näkkileipää ja jälkiuunileipää (juu kummassakin on suolaa, mutta näitä uppoaa niin vähän etten ota stressiä siitä), kypsää kukkakaalia, salaattia, tomaattia, tuoretta luumua, banaania, puurokakkuja (banaania+ mansikka+ kaurahiutaletta sekaisin ja uunissa paisto hetkenaikaa), riisikakkua, maissinaksua, perunaa, nektariinia. Nyt ihan vähän aikaa sitten olen tarjonnut jauhelihaa (jota ei kyllä tainnut mennä edes suuhun asti) ja lohta. Kumpaakin kerran.
Mutta, kyllä se ruoka alkaa varmaan pikkuhiljaa upota. Tällä hetkellä neiti käy pöydässä syömässä yleensä 3 kertaa päivässä, ruokailuhetkeen menee yleensä puolisen tuntia. Pyrin syömään itse samaan aikaan, koska silloin ruoka tuntuu uppoavan paremmin. Toistaiseksi (ja niin sen pitääkin olla) on maito vielä pääasiallinen ruoka meidän tytölle.
sunnuntai 12. elokuuta 2012
peruutellen
Pimu on oppinnut peruuttamaan. Eteenpäin ei siis vielä mennä mutta taaksepäin sitäkin nopeammin. Kääntyilyä harjoitetaan kumpaankin suuntaan, mutta nykyään ei tunnu enää selällään viihtyvään hetkeäkään. Välillä nousee myös melkein konttausasentoon, mutta en usko että lähtee liikkeellee pitkään aikaan kun muukin liikkuminen on vasta tullut kuvioihin.
Kaksi hammasta myös ilmaantui alaleukaan heti 6kk neuvolan jälkeen.Nyt ovat näkyvissä jo reilusti. Niitä on myös kokeiltu äitin tisseihin niin että nännit ovat vuotaneet verta. Nyt tuntuu pureminen (ainakin hetkeksi) unohtuneen.
Kiinteiden syöminen on alkanut aika hitaasti. Sormiruoka maistuu hyvin, soseet ei. Joka päivä kuitenkin tarjoan "lounaalla" sosetta, jota menee max. yksi jääpalallinen. Päivällä tyttö sitten saa jotain sormiruokaa, sitä tyttö syö hyvin, vaikka tietty määrä ei siinäkään vielä päätä huimaa. Tänään annoin vielä iltapuuroa, joka ei kyllä maistunut. Sormiruokailua suosisin muuten aika paljon enemmän, mutta kun tyttö ei syöttötuolissa tuettunakaan kauaa jaksa istua. Todennäköisesti meillä tullaan syömään ennemän sormiruokaa jatkossa kun soseet on saanut niin huonon vastaanoton. (niiden tekeminen vaan on niin kivaa!)
Olen myös alkanut harjoitella tytön sitomista selkään kantoliinalla. Sain kaverilta hyvin opastusta tähän ja ekat harjoittelut kotonakin on sujunut hyvin. Eikä se ollut edes yhtään niin hankalaa kun kuvittelin! Uusia liinojakin olen hankkinut, kun noi mun kaksi (+yksi lainaliina) on niin pitkiä että niissä on ihan liikaa noihin selkäsidontoihin. Tässä meidän ihan eka selkäreppunäyte.
Palaillaan!
Kaksi hammasta myös ilmaantui alaleukaan heti 6kk neuvolan jälkeen.Nyt ovat näkyvissä jo reilusti. Niitä on myös kokeiltu äitin tisseihin niin että nännit ovat vuotaneet verta. Nyt tuntuu pureminen (ainakin hetkeksi) unohtuneen.
Kiinteiden syöminen on alkanut aika hitaasti. Sormiruoka maistuu hyvin, soseet ei. Joka päivä kuitenkin tarjoan "lounaalla" sosetta, jota menee max. yksi jääpalallinen. Päivällä tyttö sitten saa jotain sormiruokaa, sitä tyttö syö hyvin, vaikka tietty määrä ei siinäkään vielä päätä huimaa. Tänään annoin vielä iltapuuroa, joka ei kyllä maistunut. Sormiruokailua suosisin muuten aika paljon enemmän, mutta kun tyttö ei syöttötuolissa tuettunakaan kauaa jaksa istua. Todennäköisesti meillä tullaan syömään ennemän sormiruokaa jatkossa kun soseet on saanut niin huonon vastaanoton. (niiden tekeminen vaan on niin kivaa!)
Olen myös alkanut harjoitella tytön sitomista selkään kantoliinalla. Sain kaverilta hyvin opastusta tähän ja ekat harjoittelut kotonakin on sujunut hyvin. Eikä se ollut edes yhtään niin hankalaa kun kuvittelin! Uusia liinojakin olen hankkinut, kun noi mun kaksi (+yksi lainaliina) on niin pitkiä että niissä on ihan liikaa noihin selkäsidontoihin. Tässä meidän ihan eka selkäreppunäyte.
Palaillaan!
tiistai 24. heinäkuuta 2012
viimein!
Tänä aamuna sitten pitkästä aikaa tyttö kääntyi kyljelleen ja mulle tuli fiilis että nyt se kääntyy. Ja niinhän se teki! vaikka ei olekkaan kääntymistä treenannut kuukauteen niin yhtäkkiä se vaan humpsahti mahalleen, ja teki sen kahdesti uudestaan kun käänsin takaisin :D
maanantai 23. heinäkuuta 2012
puolivuotis neuvola
Nyt on neuvolassa käyty ja todettu että nyt se painonnousu on vähän hidastunut! Tai siis liikkuminen on lisääntynyt niin paino ei niin pääse nousemaan. +40 käyrältä tiputtiin +35 käyrälle :D
Paino oli siis 10975, eli ihan 11kg ei saatu rikki... Pituus 68.5cm.
Neuvolassa terkkari istutti tyttöä ja totesi että tämä istuu niin tukevasti ja ottaa käsillä vastaan että saapi jo lattialla istuttaa pieniä hetkiä. No enpä usko että siihen on kyllä tarvetta kun mönkii mieluiten selällä tai masullaan, sylissä onkin sitten istuvammassa asennossa.
Neiti 6kk ei vielä käänny, viimeiseen kuukauteen ei ole mitään kiinnostusta ollut enää edes yrittää kääntyä, vaikka sitäkin aiemmin tehtiin. Ilmeisesti kiinnostuksen vei tai nostaa selällä ollessa lantiota korkealle ilmaan ja heiluttaa. Tätä tekemällä pääsee eteenpäin ja pyörimään, mihin suuntaan nyt haluaakaan liikkua.
Koska kaukalo alkaa olla neidille hartioiden kohdalta tosi ahdas, niin käytiin jo ostamassa turvaistuin. Ostettiin Britaxin Max-Way. Se asennetaan selkä menosuuntaan ja sen saa melkein yhtä kaltevaan kulmaan kuin kaukalon, joten voidaan laittaa tyttö siihen vaikka ei vielä itse istukkaan.
Nyt neidin nukutus hommiin!
Paino oli siis 10975, eli ihan 11kg ei saatu rikki... Pituus 68.5cm.
Neuvolassa terkkari istutti tyttöä ja totesi että tämä istuu niin tukevasti ja ottaa käsillä vastaan että saapi jo lattialla istuttaa pieniä hetkiä. No enpä usko että siihen on kyllä tarvetta kun mönkii mieluiten selällä tai masullaan, sylissä onkin sitten istuvammassa asennossa.
Neiti 6kk ei vielä käänny, viimeiseen kuukauteen ei ole mitään kiinnostusta ollut enää edes yrittää kääntyä, vaikka sitäkin aiemmin tehtiin. Ilmeisesti kiinnostuksen vei tai nostaa selällä ollessa lantiota korkealle ilmaan ja heiluttaa. Tätä tekemällä pääsee eteenpäin ja pyörimään, mihin suuntaan nyt haluaakaan liikkua.
Koska kaukalo alkaa olla neidille hartioiden kohdalta tosi ahdas, niin käytiin jo ostamassa turvaistuin. Ostettiin Britaxin Max-Way. Se asennetaan selkä menosuuntaan ja sen saa melkein yhtä kaltevaan kulmaan kuin kaukalon, joten voidaan laittaa tyttö siihen vaikka ei vielä itse istukkaan.
Nyt neidin nukutus hommiin!
torstai 12. heinäkuuta 2012
pikapikaa koneella
Helou pitkästä aikaa. Täältä suunnalta on ollut vähän hiljaista siitä johtuen että meidän parin viikon takaisesta muutosta johtuen on ollut kiirettä. Niin ja elisasta johtuen saatiin netti uuteen kotiin vasta tänään (vaikka lupasivat että toimii heti kun muutetaan). Niin ja tänään mun läppäri sitten päätti sanoa sopimuksen irti eikä enää käynnisty. Loistavaa. Onneksi pikkuneidin kuvat on varmuuskopioitu muistutikulle (uusimmat kuvat ei tosin siellä ole) joten en ihan ala itkemään jos sisältöä ei voida pelastaa...
Palataan!
No juu, mitäs siis meille kuuluu? Mä vähän haikein mielin katson kun mun pieni vauvan kasvaa ja kehittyy, se on jo niin iso! Reilu viikon päästä pamahtaa ikää 6kk tytylle. Huhuh, miten siitä synnytyksestäkin on jo niin pitkä aika!
Neiti vajaa 6kk. Liikkuu hirveästi paikallaan, pyörii napansa ympäri selällään ja vatsallaan. Ei käänny vielä kumminkaan päin. Sorminäppäryys on tarkkaa, näyttää sitlä että pinsettiote saatetaan oppia aika nopeasti. Silmä-käsi kordinaatio on myös tarkka, pieni lusikkakin sujahtaa suuhun helposti (ei, me ei olla aloitettu vielä kiinteitä). Huvittavinta on kun neiti selällään nostaa lation korkealle ilmaan ja heiluttaa sitä, mun tyttö sheikkaa buudia :D
Tissimaidolla elellään edelleen. Mun motivaatio kiinteiden kanssa on aika nollissa, en keksi mitään hyvää siinä että ne aloitetaan, paitsi ehkä sen että syömistouhu tulee varmaan olemaan hauskaa katseltavaa :) On vaan niin helppoa kun ruoka kulkee mukana, eikä tarvi miettiä ruoka-aikoja. Niin ja se vauvan kakka on vielä miellyttävää maitokakkaa... Ja on se vaan niin ihana fiiliis kun tietää että vauva kasvaa oman äidin antimilla... No sen verran innostuin että höyrytin eilen porkkanaa ja kukkakaalia ja soseutin ne (erikseen) ja pistin pakkaseen. On sitten siellä jotain valmiina (mä en varmaan ihan heti kaupassa muista että vauvallekin pitää olla jotain :D )
Neuvolassa pitäisikin sitten kysellä millä tahdilla otetaan mukaan uusia aineita, kun aika nopealla tahdilla vissiin mennään kun aloitetaan 6kk iässä. Kertokaahan kokemuksia kiinteiden aloituksesta te ketkä aloititte ne vasta 6kk iässä!
maanantai 25. kesäkuuta 2012
Imetys asioita part 2
Nyt on 5kk imetystä takana. En enää muistakkaan niitä ensimmäisten viikkojen imetyksiä (lue. vereslihaisia nännejä, kirosanoja ja itkua). Haavat parani ajan kanssa (ja rasvalla ja sitruunalla) ja nykyään imetys on mukavaa, ainakin useimmiten. Vauvan imuilmeet, hymyt, rinnansilittelyt, ölinät tissisuussa jne. on vaan niin ihania.
Imetän useimmiten istuen vauva sylissä, joskus myös makuullaan, mutta silloinkin yleensä aloitan istuen. Tyttö jostain syystä hermostuu kun pitkällään tarjoan rintaa. Imetän kotona ja menossa. Julki-imetykset yritän hoitaa "siveellisesti" kahvilan nurkkapöydässä tms. Mutta jos lapsella on nälkä niin syötän sen kyllä missä vaan. Olen imettänyt bussissa, kahvilassa, ravintolassa, terveyskeskuksessa, sovituskopissa, lastenhoitohuoneessa, vessassa ja varmaan jossain muuallakin. Imetyspaidat on mun kohdalla ihan fail, sillä maitoa suihkuaa niin paljon että sitä tulee yleensä paidallekkin (kun paitojen "tissikolot" on niin pienet). Parempi ratkaisu on toppi josta tissin saa pullautettua kokonaan pois ja sen päällä löysempi paita, joka sitten peittää sen tissin (ja imetyksen jälkeen maitoisen topin :D )
Tyttö nukahtaa ainoastaan tissille tai rattaisiin tai kantoreppuun, mutta ulkona en voi nukuttaa tämän hetkisen asumistilanteen vuoksi, siksi useimmiten mennään päikkäreille tissin kautta. Ihan varmasti meillä siis on jonkin verran "ylimääräistä " syömistä kun joskus väsyneenä pitää se tissi saada nukahtamisavuksi vaikka ei niin nälkä olisikaan.Yöunillekin siis aina nukahdetaan tissi suussa. En ota stressiä tästä, eiköhän se jossain vaiheessa nukahda muutenkin.
Aion jatkaa täysimetystä vielä tämän kuukauden, 6kk ikään asti, sitten aloitetaan kiinteät. Imetystä ylipäätään aion jatkaa, en tiedä kuinka pitkään, mutta varmaan jonnekin 1-3 vuoden välille? Sen näkee sitten mitkä fiilikset on myöhemmin/ haluaako lapsi itse lopettaa jossain vaiheessa. Mulla on nyt jo haikea olo kun kohta pitäisi aloittaa kiinteät ja kun sitten se imetys alkaa pikkuhiljaa vähentyä... Ihan huomaamatta imetyksestä on tullut tosi tärkeä juttu, se kun sellainen ainoa vain minun ja vauvan juttu <3 Toivoisinkin että muutkin pääsisi nauttimaan tällaisista imetysfiiliksistä ja siksi listailin mieleen tulevia vinkkejä.
Vinkkejä imetyksestä tuleville äideille:
- Nännejä voi (ja kannattaa!) valmistaa imetykseen raskausaikana. Ihan käsin voit venytellä nännejä, siten kun vauva imee ja nännit ovat jo tottuneet venyttämiseen voit välttyä pahimmalta kivulta ja ja nännien rikkoutumiselta. Useimmilla nimittäin IMETYS SATTUU aluksi, mutta se menee kyllä ohi! HUOM, jos tulee supistuksia nännejä venytellessä niin sitten sitä ei pitäisi tehdä!
- Alku on useimmiten aina hankala. Vauva suu ja äitin tissi ei välttämättä sovi täysin yhteen, vauva voi olla vähän laiska (varsinkin jos syntynyt reilusti ennen laskettua aikaa tai on sairas), joskus tarvitaan sairaalassa lisämaitoa, äiti todennäköisesti on TOSI väsynyt jne. Ja se imetys on vaan uusi ja ihan kummallinen juttu. Mutta harjoitus tekee mestarin ja apua pitää pyytää jos sitä tarvitsee. JOS ei neuvolasta saa apua niin soita vaikka imetysohjauspuhelimeen (niitä löytyy netistä monta).
- Kun vauva kasvaa isommaksi niin tulee uudet hankaluudet. Vauva kiinnostuu muusta maailmasta eikä syömisestä meinaa tulla mitään. Silloin kannattaa rauhoittaa ympäristö ja kokeilla vaikka toista asentoa. Sitten sattaa astua kuvaan se nänni pureminen, tästä en osakkaan sanoa vielä mitään kun (onneksi) ei ole neidille vielä hampaita tullut)
-Jos ne nännit kipeytyy niin se rintakumi voi vähän helpottaa. Rintakumissa on myös huonot puolensa, sillä silloin vauva ei saa välttämättä kaikkea irti rinnasta ja ajan kanssa maitomäärä voi vähentyä. Ota siis käyttöön vasta äärimmäisessä hädässä.
-Kaikesta motivaatiosta ja yrityksestä huolimatta imetys ei aina onnistu, älä syyllistä siitä itseäsi. Vauvalle voi antaa läheisyyttää yhtä lailla ja pulloruokittuakin voi vaikkaa syöttää ihokontaktissa!
- Jos tuntuu että maitoa tulee vähän, niin maidon tuloon voi auttaa imetystee, mallas (kotikalja, ykkösolut), runsas juominen ylipäätään, tuoreiden kasvisten syöminen, tiheät imetykset ja rinnan tiheä vaihtaminen imettäessä (1-5min välein).
- Joskus maitoa voi tulla myös liikaa / liian nopeasti. Mulla toimi hyvin se että imettää usemman kerran putkeen samasta
-Vauvan/lapsentahtisuus. On ihan normaalia että vauva haluaa välillä(tai koko ajan) syödä tiheästi 1-2h välein. Äidinmaito sulaa vatsassa tosi nopeasti, eikä vauvan mahaan aluksi mahdukkaan paljoa kerralla. Muutenkin imetyksen onnistumiseen vaikuttaa lapsen nälkäviestien kuuntelu, tuttia ei kannatta tökätä suuhun noin vaan, ainakaan ennen kuin tuntee täysin lapsensa ja tuttia tarjoaa esim ruuan jälkeen väsymykseen tms.
- Ihokontakti, auttaa monesti melkein mihin vaan imetyspulmiin. Eli vauva vaippasilleen äitin paljasta iho vasten vaikka päikkäreille tai vaan hengailemaan sänkyyn, tai ainakin imettäessä aina vaatteet pois.
Kätilön näkökulmasta haluan muistuttaa että:
- Ensimmäisten päivien (viikkojen) jatkuva rinnoilla roikkuminen varmistaa maidontuloa jatkossa. Ilman tätä tiheää imua ei maitoa välttämättä tule jatkossa vauvan tarpeisiin asti. Eli vaikka väsyttää ja nännit huutaa hoosiannaa niin yritä tsempata, tiheä imu kyllä vielä (vähän ainakin) helpottaa. Muista että jatkossakin aika ajoin tulee tiheän imun kausia ja nekin menee ohi, se ei tarkoita että maito on loppunut, sitä vain ei hetkellisesti tule paljoa ja tilanne kyllä korjaantuu imettämällä.
- Maito ei voi loppua kuin seinään, kyse voi olla tiheän imun kaudesta, huonosta syömisestä tai juomisesta. Lähes kaikki vauvat tankkaa iltaisin, se ei tarkoita että maitoa olisi liian vähän jos pissaa ja kakkaa tulee hyvin ja paino nousee normaalisti. On ihan normaalia että imetetyt vauvat syövät öisin kunnes kiinteät astuu kuvaan (ja senkin jälkeen).
-Vaikka sairaalassa vauva saisi lisämaitoa niin täysimetys on mahdollinen. Korviketta voi vähentää asteittain ja samalla maidon määrä lisääntyy kun vauvaa imettää tiehästi.
Imetän useimmiten istuen vauva sylissä, joskus myös makuullaan, mutta silloinkin yleensä aloitan istuen. Tyttö jostain syystä hermostuu kun pitkällään tarjoan rintaa. Imetän kotona ja menossa. Julki-imetykset yritän hoitaa "siveellisesti" kahvilan nurkkapöydässä tms. Mutta jos lapsella on nälkä niin syötän sen kyllä missä vaan. Olen imettänyt bussissa, kahvilassa, ravintolassa, terveyskeskuksessa, sovituskopissa, lastenhoitohuoneessa, vessassa ja varmaan jossain muuallakin. Imetyspaidat on mun kohdalla ihan fail, sillä maitoa suihkuaa niin paljon että sitä tulee yleensä paidallekkin (kun paitojen "tissikolot" on niin pienet). Parempi ratkaisu on toppi josta tissin saa pullautettua kokonaan pois ja sen päällä löysempi paita, joka sitten peittää sen tissin (ja imetyksen jälkeen maitoisen topin :D )
Tyttö nukahtaa ainoastaan tissille tai rattaisiin tai kantoreppuun, mutta ulkona en voi nukuttaa tämän hetkisen asumistilanteen vuoksi, siksi useimmiten mennään päikkäreille tissin kautta. Ihan varmasti meillä siis on jonkin verran "ylimääräistä " syömistä kun joskus väsyneenä pitää se tissi saada nukahtamisavuksi vaikka ei niin nälkä olisikaan.Yöunillekin siis aina nukahdetaan tissi suussa. En ota stressiä tästä, eiköhän se jossain vaiheessa nukahda muutenkin.
Aion jatkaa täysimetystä vielä tämän kuukauden, 6kk ikään asti, sitten aloitetaan kiinteät. Imetystä ylipäätään aion jatkaa, en tiedä kuinka pitkään, mutta varmaan jonnekin 1-3 vuoden välille? Sen näkee sitten mitkä fiilikset on myöhemmin/ haluaako lapsi itse lopettaa jossain vaiheessa. Mulla on nyt jo haikea olo kun kohta pitäisi aloittaa kiinteät ja kun sitten se imetys alkaa pikkuhiljaa vähentyä... Ihan huomaamatta imetyksestä on tullut tosi tärkeä juttu, se kun sellainen ainoa vain minun ja vauvan juttu <3 Toivoisinkin että muutkin pääsisi nauttimaan tällaisista imetysfiiliksistä ja siksi listailin mieleen tulevia vinkkejä.
Vinkkejä imetyksestä tuleville äideille:
- Nännejä voi (ja kannattaa!) valmistaa imetykseen raskausaikana. Ihan käsin voit venytellä nännejä, siten kun vauva imee ja nännit ovat jo tottuneet venyttämiseen voit välttyä pahimmalta kivulta ja ja nännien rikkoutumiselta. Useimmilla nimittäin IMETYS SATTUU aluksi, mutta se menee kyllä ohi! HUOM, jos tulee supistuksia nännejä venytellessä niin sitten sitä ei pitäisi tehdä!
- Alku on useimmiten aina hankala. Vauva suu ja äitin tissi ei välttämättä sovi täysin yhteen, vauva voi olla vähän laiska (varsinkin jos syntynyt reilusti ennen laskettua aikaa tai on sairas), joskus tarvitaan sairaalassa lisämaitoa, äiti todennäköisesti on TOSI väsynyt jne. Ja se imetys on vaan uusi ja ihan kummallinen juttu. Mutta harjoitus tekee mestarin ja apua pitää pyytää jos sitä tarvitsee. JOS ei neuvolasta saa apua niin soita vaikka imetysohjauspuhelimeen (niitä löytyy netistä monta).
- Kun vauva kasvaa isommaksi niin tulee uudet hankaluudet. Vauva kiinnostuu muusta maailmasta eikä syömisestä meinaa tulla mitään. Silloin kannattaa rauhoittaa ympäristö ja kokeilla vaikka toista asentoa. Sitten sattaa astua kuvaan se nänni pureminen, tästä en osakkaan sanoa vielä mitään kun (onneksi) ei ole neidille vielä hampaita tullut)
-Jos ne nännit kipeytyy niin se rintakumi voi vähän helpottaa. Rintakumissa on myös huonot puolensa, sillä silloin vauva ei saa välttämättä kaikkea irti rinnasta ja ajan kanssa maitomäärä voi vähentyä. Ota siis käyttöön vasta äärimmäisessä hädässä.
-Kaikesta motivaatiosta ja yrityksestä huolimatta imetys ei aina onnistu, älä syyllistä siitä itseäsi. Vauvalle voi antaa läheisyyttää yhtä lailla ja pulloruokittuakin voi vaikkaa syöttää ihokontaktissa!
- Jos tuntuu että maitoa tulee vähän, niin maidon tuloon voi auttaa imetystee, mallas (kotikalja, ykkösolut), runsas juominen ylipäätään, tuoreiden kasvisten syöminen, tiheät imetykset ja rinnan tiheä vaihtaminen imettäessä (1-5min välein).
- Joskus maitoa voi tulla myös liikaa / liian nopeasti. Mulla toimi hyvin se että imettää usemman kerran putkeen samasta
-Vauvan/lapsentahtisuus. On ihan normaalia että vauva haluaa välillä(tai koko ajan) syödä tiheästi 1-2h välein. Äidinmaito sulaa vatsassa tosi nopeasti, eikä vauvan mahaan aluksi mahdukkaan paljoa kerralla. Muutenkin imetyksen onnistumiseen vaikuttaa lapsen nälkäviestien kuuntelu, tuttia ei kannatta tökätä suuhun noin vaan, ainakaan ennen kuin tuntee täysin lapsensa ja tuttia tarjoaa esim ruuan jälkeen väsymykseen tms.
- Ihokontakti, auttaa monesti melkein mihin vaan imetyspulmiin. Eli vauva vaippasilleen äitin paljasta iho vasten vaikka päikkäreille tai vaan hengailemaan sänkyyn, tai ainakin imettäessä aina vaatteet pois.
Kätilön näkökulmasta haluan muistuttaa että:
- Ensimmäisten päivien (viikkojen) jatkuva rinnoilla roikkuminen varmistaa maidontuloa jatkossa. Ilman tätä tiheää imua ei maitoa välttämättä tule jatkossa vauvan tarpeisiin asti. Eli vaikka väsyttää ja nännit huutaa hoosiannaa niin yritä tsempata, tiheä imu kyllä vielä (vähän ainakin) helpottaa. Muista että jatkossakin aika ajoin tulee tiheän imun kausia ja nekin menee ohi, se ei tarkoita että maito on loppunut, sitä vain ei hetkellisesti tule paljoa ja tilanne kyllä korjaantuu imettämällä.
- Maito ei voi loppua kuin seinään, kyse voi olla tiheän imun kaudesta, huonosta syömisestä tai juomisesta. Lähes kaikki vauvat tankkaa iltaisin, se ei tarkoita että maitoa olisi liian vähän jos pissaa ja kakkaa tulee hyvin ja paino nousee normaalisti. On ihan normaalia että imetetyt vauvat syövät öisin kunnes kiinteät astuu kuvaan (ja senkin jälkeen).
-Vaikka sairaalassa vauva saisi lisämaitoa niin täysimetys on mahdollinen. Korviketta voi vähentää asteittain ja samalla maidon määrä lisääntyy kun vauvaa imettää tiehästi.
torstai 21. kesäkuuta 2012
5 kk kuulumiset
Huomenna neiti täyttää 5kk. Taas on siis aika päivitellä miten nopeasti aika menee! Mun pieni vauva on kadonnut jonnekkin ja tilalle tullut melkein liikkuva, maailmasta kiinnostunut ja sitä tutkiva, kiljuva ja pöristelevä 10 kiloinen pötkö.
Meidän huikeat 5kk mitat oli siis 10230g/66.1cm :D Nätisti mennään edelleen siellä yli +30 käyrällä siis. Ei havaittavissa hidastumista painonnousussa. Tosin ei tuo vielä liikukkaan niin osasinkin odottaa että kyllä se vaan vielä nousee.
Neiti osaa tosiaankin pöristellä, murista ja kiljua ja kaikkea siltä väliltä. Naurua kulee koko ajan enemmän ja muutenkin tyttö hölöttää juttuja koko ajan. Perusluonteeltaan neiti on todella aurinkoinen sillä lähes koko ajan on naama hymyssä ja naurussa.
Liikkumisessa ei ole tapahtunut muutosta. Selältä ei vielä käännytä masulle, kyljelle punkee kyllä koko ajan. Masulta selälleen ei ole kääntynyt aiemmin mainitsemani kerran jälkeen.
Postausideioita mulla pursuaa vaikka kuinka tällä hetkellä. Aika vain on kortilla. Saatiin viikko sitten tietää että päästään kuun vika päivä muuttamaan naapuritaloon, pakkausta olisi siis edessä. Yritän kuitenkin ryhdistäytyä sillä täällä blogissa on nyt ollut tooosi hiljaista....
Meidän huikeat 5kk mitat oli siis 10230g/66.1cm :D Nätisti mennään edelleen siellä yli +30 käyrällä siis. Ei havaittavissa hidastumista painonnousussa. Tosin ei tuo vielä liikukkaan niin osasinkin odottaa että kyllä se vaan vielä nousee.
Neiti osaa tosiaankin pöristellä, murista ja kiljua ja kaikkea siltä väliltä. Naurua kulee koko ajan enemmän ja muutenkin tyttö hölöttää juttuja koko ajan. Perusluonteeltaan neiti on todella aurinkoinen sillä lähes koko ajan on naama hymyssä ja naurussa.
Liikkumisessa ei ole tapahtunut muutosta. Selältä ei vielä käännytä masulle, kyljelle punkee kyllä koko ajan. Masulta selälleen ei ole kääntynyt aiemmin mainitsemani kerran jälkeen.
Postausideioita mulla pursuaa vaikka kuinka tällä hetkellä. Aika vain on kortilla. Saatiin viikko sitten tietää että päästään kuun vika päivä muuttamaan naapuritaloon, pakkausta olisi siis edessä. Yritän kuitenkin ryhdistäytyä sillä täällä blogissa on nyt ollut tooosi hiljaista....
keskiviikko 20. kesäkuuta 2012
lauantai 9. kesäkuuta 2012
Kyllä mullekkin maistuisi
Tytyllä on selvästi alkanut syömisen suhteen joku kausi. On ihan todella kiinnostunut minun ja miehen syömisestä, vahtaa silmä kovana meidän syömistä, maiskuttelee ja aukoo suutaan. Olenkin pari kertaa antanut neidin nuoleskella kurkun palasta ja kerran vesimelonia! Kunhan kaupassa käydään niin isken käteen meidän aterioidessa porkkanan palasen, saa sitten sitä imeskellä. Kiinteitä en kuitenkaan ajatellut aloittaa ennekuin siellä 6kuukauden iässä, mutta saapa neiti tällä tavoin vähän tutustua ruokaan ennen sitä. Tissimaito maistuu edelleen mainiosti ja näyttäisi tyty kasvavan entiseen tahtiin. Ainakin vaipat ja vaatteet tuntuu pienenevän...
Nyt ihan parin päivän aikana tyttö tuntuu kehittyneen oikein harppaukseen. Masulla ollessa liikku ihan mahdottomasti napansa ympäri ja kohottautuu melkein konttausasentoon. Jalat vetää koukkuun vatsan alle ja yrittää kovasti päästä eteenpäin (toivottavasti ei vielä ala liikkumaan mihinkään suuntaan). Toissapäivänä kääntyi ensimmäisen kerran masulta selälleen , toiseen suuntaan on jo vähän yritystä, mutta siihen menee vielä kyllä aikaa että käänty. Tytön juttelu on myös kehittynyt ja saanut uusiä sävyjä, lisäksi on nyt alkanut naureskella, kun äiti maiskuttelee ja pärisyttelee neidin mahaa :)
Nyt ihan parin päivän aikana tyttö tuntuu kehittyneen oikein harppaukseen. Masulla ollessa liikku ihan mahdottomasti napansa ympäri ja kohottautuu melkein konttausasentoon. Jalat vetää koukkuun vatsan alle ja yrittää kovasti päästä eteenpäin (toivottavasti ei vielä ala liikkumaan mihinkään suuntaan). Toissapäivänä kääntyi ensimmäisen kerran masulta selälleen , toiseen suuntaan on jo vähän yritystä, mutta siihen menee vielä kyllä aikaa että käänty. Tytön juttelu on myös kehittynyt ja saanut uusiä sävyjä, lisäksi on nyt alkanut naureskella, kun äiti maiskuttelee ja pärisyttelee neidin mahaa :)
torstai 31. toukokuuta 2012
Maidottomasta ruokavaliosta
Minähän aloitin maidottoman ruokavalion lääkärin suosituksesta kun Tyty oli 1kk ikäinen, koska lääkäri epäili että maitoallergia olisi tytön refluksioireiden taustalla. Olin 2 viikkoa dietillä ja sitten söin yhtenä päivänä normaalisti maitotuotteita. Oireet palasi samantien, kun siinä kahden viikon aikana ne oli helpottaneet. Jatkoin siis maidotonta diettiä. Aika ajoin on tarkoitus kokeilla pieniä määriä juustoa ja jos oireita ei tule niin alan lisätä pikkuhiljaa määriä ja toivon että saisin maitotuotteet takaisin jossain vaiheessa. Imetystä en nimittäin lopeta sen takia että saisin maitotuotteita käyttää... viimeisin yritys oli n. kuukausi takaperin ja oireita kyllä tuli.
Alkuun ajattelin että hirveä homma, mutta aika helposti se loppupeleissä on käynyt kun tähän on tottunut. Alkuun lueskelin hyvin netistä vinkkejä tuoteselosteiden syynäämiseen. Harva tietääkään missä kaikessa on maidon aineosia (esim. jotkin irtokarkit). Aluksi joutui myös todella tarkasti miettimään mitä ostaa kaupasta, mistä ruokaa tehdä ja ihan oikeasti lukemaan ne tuoteselosteet. Nyt kun diettiä on takana 3kk niin tietää jo tuotteet mitä voi syödä ja mitä välttää eikä sen kummemmin tarvitse miettiä...
Ulkonasyömiset sun muut onkin sitten kinkkisempi juttu. Musta on ihan järkyttävää miten ruoka-alan ammattilaisille ei ole selvä että maidoton ei tarkoita laktoositonta.Sitten kun saat jankattua (esim. kahvilassa) sen että joo ei ole pulla tehty maitoon, niin mutta kyllä siinä voita on (no mistähän se voi tehdään?) Ymmärrän jos mun 70 vaari ei tiedä eroa maidottoman ja laktoosittoman välillä mutta kyllä olisi kiva jos kahviloissa/ravintoloissa se tiedettäisiin niin ei tarvisi pelätä sitten lapsensa myrkyttämistä. (Juu ja voisihan sitä olla sitten käymässä missää kahviloissa tms.) Kylässä käydessä on turvallisempi ja emännälle helpompi ottaa mukaan "omat eväät".
Mitä sitten pitää vältää? No kaikki mikä sisältää maitoa tai maitotuotteita (jogurtti, viili, voi, margariini, kerma, rahka, juusto jne.). Lisäksi tuoteselosteita voi löytyä seuraavia: laktoosi, maitojauhe, maitoproteiini, hera, herajauhe, heraproteiini, kaseiini, kaseinaatit. Nämä ovat maidonainesosia ja kuuluvat vältettävien listaan myös. Jostain luin myös sen että tuoteselosteessa oleva kasvirasva voi sisältää maidonainesosia, enää löydä lähdettä tälle, enkä muutakaan missä aiheesta lukisi enemmän. Minä olen ainakin voinut käyttää tuotteita jossa lukee ainesosissa kasvirasva (eli ilmeisesti maitoproteiinin määrä on sitten niin pieni).
Mitä sitten voi syödä?
-Kermat ja maidot voi korvata soija ja kauravalmisteilla. Näin ollen monet ruuat valmistuu helposti myös maidottomina. Minä käytän muutenkin ruuanvalmistusrasvana rypsiöljyä, leivonnassa taas hopeisessa kääressä olevaa Sunnuntai margariinia (maidoton). Ruokakerman sijaan käytetään joko Oatlyn kaurakermaa tai Keiju Ruoka 15%. Jos tykkää niin myös kookosmaito on kelpovaihtoehto tietyn tyylisiin ruokiin.
-Leivänpäällä Keijun tummansininen margariini. Useimmat leivät ovat maidottomia joten niiden kanssa ei tarvitse miettiä.
- Jogurtin korvikkeena minä syön Yosa kauravalmisteita, niitä löytyy montaa eri makua. Soijajogurtteja en ole käyttänyt kun en ole edelleenkään varma tuleeko tytölle oireita myös soijasta.
- Herkuille voisi omistaa kokonaisen kappaleen. Mun suosikkeja ovat Pirkan luomutummasuklaa ja minttutäytesuklaa, luulen että näiden maistamisen jälkeen en enää koskaan palaakkaan syömään maitosuklaata. Fazer muistaa meitä maidottomia kahvipöydän tarjoilussa aika kivasti, löytyy paljon maidottomia tuotteita (tsekkaa vaikka nettisivuilta). Keksihyllystä löytyy myös muutama maidoton vaihtoehto; Kantolan kaurakeksit, Carneval-keksit ja pirkan gluteenittomat suklaa cookiet.
Jos joudut maidottomalla, niin muista kalkki! Erityisesti jos imetät. Minä syön Pirkan (saisinkohan kohta jotain provikkaa pirkalta tästä mainonnasta :D) omenanmakuista kalkki + dvitamiinia. Maitotuotteita en ole edes kamalasti kaivannut, suurin himotus kohdistuu varmaan pitsaan. (ei se juustottamana olisi hyvää). Vaikka maitoa olen juonut paljon niin ilmankin on pärjännyt :D
Alkuun ajattelin että hirveä homma, mutta aika helposti se loppupeleissä on käynyt kun tähän on tottunut. Alkuun lueskelin hyvin netistä vinkkejä tuoteselosteiden syynäämiseen. Harva tietääkään missä kaikessa on maidon aineosia (esim. jotkin irtokarkit). Aluksi joutui myös todella tarkasti miettimään mitä ostaa kaupasta, mistä ruokaa tehdä ja ihan oikeasti lukemaan ne tuoteselosteet. Nyt kun diettiä on takana 3kk niin tietää jo tuotteet mitä voi syödä ja mitä välttää eikä sen kummemmin tarvitse miettiä...
Ulkonasyömiset sun muut onkin sitten kinkkisempi juttu. Musta on ihan järkyttävää miten ruoka-alan ammattilaisille ei ole selvä että maidoton ei tarkoita laktoositonta.Sitten kun saat jankattua (esim. kahvilassa) sen että joo ei ole pulla tehty maitoon, niin mutta kyllä siinä voita on (no mistähän se voi tehdään?) Ymmärrän jos mun 70 vaari ei tiedä eroa maidottoman ja laktoosittoman välillä mutta kyllä olisi kiva jos kahviloissa/ravintoloissa se tiedettäisiin niin ei tarvisi pelätä sitten lapsensa myrkyttämistä. (Juu ja voisihan sitä olla sitten käymässä missää kahviloissa tms.) Kylässä käydessä on turvallisempi ja emännälle helpompi ottaa mukaan "omat eväät".
Mitä sitten pitää vältää? No kaikki mikä sisältää maitoa tai maitotuotteita (jogurtti, viili, voi, margariini, kerma, rahka, juusto jne.). Lisäksi tuoteselosteita voi löytyä seuraavia: laktoosi, maitojauhe, maitoproteiini, hera, herajauhe, heraproteiini, kaseiini, kaseinaatit. Nämä ovat maidonainesosia ja kuuluvat vältettävien listaan myös. Jostain luin myös sen että tuoteselosteessa oleva kasvirasva voi sisältää maidonainesosia, enää löydä lähdettä tälle, enkä muutakaan missä aiheesta lukisi enemmän. Minä olen ainakin voinut käyttää tuotteita jossa lukee ainesosissa kasvirasva (eli ilmeisesti maitoproteiinin määrä on sitten niin pieni).
Mitä sitten voi syödä?
-Kermat ja maidot voi korvata soija ja kauravalmisteilla. Näin ollen monet ruuat valmistuu helposti myös maidottomina. Minä käytän muutenkin ruuanvalmistusrasvana rypsiöljyä, leivonnassa taas hopeisessa kääressä olevaa Sunnuntai margariinia (maidoton). Ruokakerman sijaan käytetään joko Oatlyn kaurakermaa tai Keiju Ruoka 15%. Jos tykkää niin myös kookosmaito on kelpovaihtoehto tietyn tyylisiin ruokiin.
-Leivänpäällä Keijun tummansininen margariini. Useimmat leivät ovat maidottomia joten niiden kanssa ei tarvitse miettiä.
- Jogurtin korvikkeena minä syön Yosa kauravalmisteita, niitä löytyy montaa eri makua. Soijajogurtteja en ole käyttänyt kun en ole edelleenkään varma tuleeko tytölle oireita myös soijasta.
- Herkuille voisi omistaa kokonaisen kappaleen. Mun suosikkeja ovat Pirkan luomutummasuklaa ja minttutäytesuklaa, luulen että näiden maistamisen jälkeen en enää koskaan palaakkaan syömään maitosuklaata. Fazer muistaa meitä maidottomia kahvipöydän tarjoilussa aika kivasti, löytyy paljon maidottomia tuotteita (tsekkaa vaikka nettisivuilta). Keksihyllystä löytyy myös muutama maidoton vaihtoehto; Kantolan kaurakeksit, Carneval-keksit ja pirkan gluteenittomat suklaa cookiet.
Jos joudut maidottomalla, niin muista kalkki! Erityisesti jos imetät. Minä syön Pirkan (saisinkohan kohta jotain provikkaa pirkalta tästä mainonnasta :D) omenanmakuista kalkki + dvitamiinia. Maitotuotteita en ole edes kamalasti kaivannut, suurin himotus kohdistuu varmaan pitsaan. (ei se juustottamana olisi hyvää). Vaikka maitoa olen juonut paljon niin ilmankin on pärjännyt :D
tiistai 29. toukokuuta 2012
Haaste
Paukkuliinilta sain haasteen vastata seuraaviin kysymyksiin. Sitten pitäisi keksiä uuden kysymykset ja pistää eteenpäin, mutta se jää nyt näin iltapuhteina toteuttamatta, kun halajan jo peiton alle koisimaan :)
1. Elämäsi paras päätös?
- uskalsin pyytä miestä aikoinaan treffeille!
2. Mitä et tekisi mistään hinnasta?
- benji-hyppyä
3. Mitä pelkäät, vai oletko peloton?
- Varmaan sitä että miehelle/tytölle kävisi jotain. Korkeita paikkoja myös pelkään
4. Suklaata vai salmiakkia?
- ehdottomasti suklaata, salmiakki on ihan yöks!
5. Minne matkustaisit, jos kaikki olisi mahdollista?
- Etelä-Amerikan maissa olisi kiva käydä
6. Toivotko lisää lapsia?
- Haaveissa olisi iso perhe!
7. Mitä tekisit, jos voittaisit miljoonia lotossa?
- Ostettaisiin iso asunto ja varmaan töissä käynti unohtuisi ainakin toviksi, voisi rauhassa keskittyä perheeseen.
8. Oletko suunnitelmallinen vai taivaanrannan maalari?
- Suunnitelmallinen
9. Mitä musiikkia kuuntelet mieluiten?
- Vaihtelee mielialan mukaan
10. Lempileivonnaisesi?
- Mustikkarahka piirakka
1. Elämäsi paras päätös?
- uskalsin pyytä miestä aikoinaan treffeille!
2. Mitä et tekisi mistään hinnasta?
- benji-hyppyä
3. Mitä pelkäät, vai oletko peloton?
- Varmaan sitä että miehelle/tytölle kävisi jotain. Korkeita paikkoja myös pelkään
4. Suklaata vai salmiakkia?
- ehdottomasti suklaata, salmiakki on ihan yöks!
5. Minne matkustaisit, jos kaikki olisi mahdollista?
- Etelä-Amerikan maissa olisi kiva käydä
6. Toivotko lisää lapsia?
- Haaveissa olisi iso perhe!
7. Mitä tekisit, jos voittaisit miljoonia lotossa?
- Ostettaisiin iso asunto ja varmaan töissä käynti unohtuisi ainakin toviksi, voisi rauhassa keskittyä perheeseen.
8. Oletko suunnitelmallinen vai taivaanrannan maalari?
- Suunnitelmallinen
9. Mitä musiikkia kuuntelet mieluiten?
- Vaihtelee mielialan mukaan
10. Lempileivonnaisesi?
- Mustikkarahka piirakka
tiistai 22. toukokuuta 2012
4kk kuulumiset
Tänään Tyty täytti 4 kuukautta! Niin se aika vaan juoksee.
No heitettiin aamusta miehen kanssa arvaukset neidin painosta, minä heitin 8.8kg ja mies 8.7kg. Pieleen mentiin kumpainenkin. Neiti oli nimittäin päättänyt kerryttää painoa 1300g/kk joten paino oli nyt 9170g. Siis saman verran kuin osalla vuodenikäisistä :D Ei ihme jos on kädet hapoilla kun kantaa autolle tms.
Pituuttakin oli tullut mukavasti, se oli 64cm (+2.4cm)
Lääkäri oli kuitenkin tosi ihana. Kerroin että tosiaan pelkkää rintamaitoa saa ja hän oli sitä mieltä että kyllä se viimeistään 8kk iässä alkaa tasaantumaan, eikä vielä tarvitse olla huolissaan. Sanoi vaan että saa syöttää kun vauva sitä haluaa, ei tarvitse ruokaa rajoittamaan.
Sen verran olen kuitenkin ajatellut nyt tehdä että antaisin vauvalla silloin tällöin vähän vettä. (vaikka nykyiset imetyssuositukset sanovatkin että ei tarvitse). Ei sitten ainakaan vedä maitoöverejä jos kesäkuumalla janoon tarvi jotain huikkaista. Ollaan nimittäin harjoiteltu tuttipullosta syömistä veden kanssa ja sitähän tyttö makusteleekin ja vähän imeekin. Mutta auta armias jos pullossa on maitoa, sitten huudetaan vaan.
4kk ikäinen Tyty on myös juuri oppinut masullaan ollessa kohottautumaan käsien varaan (niin että yläkroppa nousee korkealle ilmaan), myös jo vähän lähtenyt pyörimään napansa ympäri. Niin ja kaiki lelut lähietäisyydeltä kiskotaan suuhun sinnä mahallaan ollessa :) Masulla tyttö ilmeisesti siis viihtyy hyvin kun pitkiäkin aikoja tykkää siinä olla (ilmeisesti suurn osa vauvoista ei tykkää vielä olla masullaan?)
Kantoliinaa ollaan nyt melkein päivittäin harjoiteltu ja lenkkeilty sen kanssa (tai Tulan kanssa). Tyttö viihtyy siinä nykyään mainiosti, eikä edes sitomisvaiheessa juuri tule käninää... Eilen nukutinkin mahakipuisen tytön tulareppuun kun eihän tuota muuten jaksa kanniskella...
Kesäkuumalla ei tarvi edes housuja!
No heitettiin aamusta miehen kanssa arvaukset neidin painosta, minä heitin 8.8kg ja mies 8.7kg. Pieleen mentiin kumpainenkin. Neiti oli nimittäin päättänyt kerryttää painoa 1300g/kk joten paino oli nyt 9170g. Siis saman verran kuin osalla vuodenikäisistä :D Ei ihme jos on kädet hapoilla kun kantaa autolle tms.
Pituuttakin oli tullut mukavasti, se oli 64cm (+2.4cm)
Lääkäri oli kuitenkin tosi ihana. Kerroin että tosiaan pelkkää rintamaitoa saa ja hän oli sitä mieltä että kyllä se viimeistään 8kk iässä alkaa tasaantumaan, eikä vielä tarvitse olla huolissaan. Sanoi vaan että saa syöttää kun vauva sitä haluaa, ei tarvitse ruokaa rajoittamaan.
Sen verran olen kuitenkin ajatellut nyt tehdä että antaisin vauvalla silloin tällöin vähän vettä. (vaikka nykyiset imetyssuositukset sanovatkin että ei tarvitse). Ei sitten ainakaan vedä maitoöverejä jos kesäkuumalla janoon tarvi jotain huikkaista. Ollaan nimittäin harjoiteltu tuttipullosta syömistä veden kanssa ja sitähän tyttö makusteleekin ja vähän imeekin. Mutta auta armias jos pullossa on maitoa, sitten huudetaan vaan.
4kk ikäinen Tyty on myös juuri oppinut masullaan ollessa kohottautumaan käsien varaan (niin että yläkroppa nousee korkealle ilmaan), myös jo vähän lähtenyt pyörimään napansa ympäri. Niin ja kaiki lelut lähietäisyydeltä kiskotaan suuhun sinnä mahallaan ollessa :) Masulla tyttö ilmeisesti siis viihtyy hyvin kun pitkiäkin aikoja tykkää siinä olla (ilmeisesti suurn osa vauvoista ei tykkää vielä olla masullaan?)
Kantoliinaa ollaan nyt melkein päivittäin harjoiteltu ja lenkkeilty sen kanssa (tai Tulan kanssa). Tyttö viihtyy siinä nykyään mainiosti, eikä edes sitomisvaiheessa juuri tule käninää... Eilen nukutinkin mahakipuisen tytön tulareppuun kun eihän tuota muuten jaksa kanniskella...
tiistai 15. toukokuuta 2012
Kohta 4kk
Koska kantoliinailu on kaikesta innostuksesta huolimatta ollut ihan tuskallista niin tavattiin "tukihenkilöä" tähän asiaan. Saatiin hyviä vinkkejä ja nyt treenataan. Tulassa olen kantanut tyttöä jonkin verran. Nyt kokeiltiin sitä myös selkään (mies auttoi, ei toivoakaan että saisi yksin, ehkä kun tyttö on vähän isompi). Tyty tykkäsi selkäkyydistä, ainakin viihtyi paremmin kun edessä (no on se eteen nukahtanutkin).
Viikon päästä olisi neuvola, sitten näkee tuon kasvun. Täysimetyksellä mennään edelleen. Tutti ja pullo ei kelpaa edelleenkään... (eikä nokkamuki eikä hörppyytys) Mitähän mun kesän muutamasta lapsettomasta menosta tulee (varmaan pitää ottaa toi mukaan mm. kaverin polttareihin).
Kuluneen kuukauden aikana on myös välillä koeteltu tämän mutsin hermoja. Mies on aika kiinni töissä/koulussa/koulutehtävissä joten lapsen hoito (ja kodinhoito) on aikalailla mun vastuulla. Silloin tällöin on päässä napsahtanut ja olen joko kiukustunut/ahdistunut/alkanut itkeä tms. Tällöin on paras paeta hetkeksi omaan nurkkaan (vaikka se vauva juuri silloin kaipaisikin). Odotankin innolla kesäkuun Vauvalehteä jossa on vissiin joku juttu hermojen menettämisestä.
Nyt nukkumaan!
maanantai 7. toukokuuta 2012
Meidän arki
No niin tässä sitten meidän arkea. Oli kyllä niin tavallisuudesta poikkeava päivä että huhhuh. Kai se vaan on että kaikki ne päivät on erilaisia vaikka tuntuisikin että on olevinaan jotain rytmejä.
4.5
Tyttö menee nukkumaan kai joskus 22.30
5.5
5.30 "Herää" syömään, syö 10min (Ei siis koskaan yöllä oikeasti herää syömisiiin ja vaipanvaihtoihin)
8.00 Herää parahtelemalla. Ei auta pötkötellä. Äiti äkkiä ylös sängystä ja vaatteet päälle. Sitten onkin Tyty jo rauhoittunut sen verran että naureskelee joten menen vielä pötköttämään 10min ajaksi viereen. (Tyty siis nukkuu sivuvaunussa). Sitten käydään vaipanvaihdolla ja laitan keittosuolaa nenään kun on niin tukkoinen.
8.20 Imee rintaa 15min, 5min aktiivisesti ja 10min "nautiskelee" ja leikittelee rinnalla. Sylitellään imetyksen pälle.
8.45 Tyty leikkimatolle ja minä syön aamupalan. Syötäny leikitään tytön kanssa lattialla.
9.10 Käydään vaipanvaihdolla, leikitellään ja lauletaan hoitopöydällä. Sitten leikitään lattialla. Tyttö alkaa vaikuttaa väsyneeltä.
9.30 Rinnalle, mutta ei oikein halua imeä, vaikuttaa väsyneeltä, mutta ei nukahda. Sylitellään ja kokeilen viedä tytön meidän sängylle jos nukahtaa siihen. Ei nukahda, hamuilee. Tarjoan rintaa pitkällään, mutta tyttö hermustuu siihen. Nostan istuen syliin ja tyttö ottaa rinnasta kaksi imaisua ja nukahtaa siihen.
9.55-10.35 nukkuu, minä käyn aamupesuilla ja käväisen tietokoneella tässä välissä.
10.35 Herää, vaihdetaan vaippa ja lähdetään käymään sairaalalla minun työpaikalla ja katsomassa omaa isoäitiäni joka on sairaalassa. Reissussa syö pari kertaa venkoillen lyhyesti rinnalla ja nukahtaa päiväunille klo 12.30.
13.45 Tullaan kotiin, tyttö jatkaa unia kantokopassa. Minä siivoilen kotona, syön ja käyn taas tietokoneella.
15.25 Herää unilta, menee iskän syliin (joka on tullut hetki sitten töistä). Tekee isot kakat, isi käy vaihtamassa vaipan.
15.50 Imee rinnalla 10min
16-16.30 Isän sylissä, (minä taisin ottaa välipalaa)
16.30 Lattialle leikkimään itsekseen, menen hetken päästä viereen leikittämään.
17.00 Rintaa 5min, isä vaihtaa vaipan. Minä lähden käymään vielä sairaalassa mummon luona.
18-18.50 Nukkuu isän sylissä, minä tulen kotiin n. klo 18.30.
Herättyään vaihdan vaipan ja Tyty harjoittelee isän kanssa lypsymaidon syömistä nokkamuksita ja tuttipullosta (ei tulosta kummallakaan). Tämän jälkeen rinnalla 10-15min ja höpöttelen tytölle sylissä.
20.00 lattialla vatsallaan "jumppaamassa"
20.30 Isä vaihtaa kakkavaipan ja tytön ilmakylpiessä höpöttelee tytölle. (minä ripustan pyykit)
20.45 Minä menen suihkuun tytön kanssa, isä huolehtii tytön kuivaamiset ja pukemiset. Rinnalla imee ja nukahtaa. 21.30 vien sänkyyn. 21.35 Herää, isä heijaa sylissä ja nukahtaa uudestaan siihen. 21.55 uudestaan viedään sänkyyn.
22.10 Herää taas, hyssyttelen hetken, rinnalle johon nukahtaakin lähes heti. 22.30 Kannan sänkyyn, mutta isä (joka jo yrittää nukkua kun menee 7 töihin) yskäisee ja tyttö herää. Hyssyttelen hetken ja otan taas rinnalle johon nukahtaa taas heti parin imaisun jälkeen. 22.50 Vien sänkyyn, josta herää lähes heti. Hyssyttelen taas hetken ja tarjoan rintaa, johon nukahtaa. klo 23 vien sänkyyn.
23.15 Herää, hyssyttelen, isä nousee ja heijaa sylissään tytön uneen. 23.30 jää vihdoin omaan sänkyyn nukkumaan.
04.05 Imee rinnalla 10min, vaihdan kakkavaipan jonka jälkeen imee vielä pari minuuttia ja sitten nostan sänkyyn.
7.30 Imee rinnalla 5min, nukkuu 5min ja parahtaa hereille, imee vielä 10min. Ähistelee kovasti mutta nukahtaa vielä
8.50 herätys
Yleensä siis toi nukkumaan meno ei ole noin hankalaa, tänä päivänä (eikä edellisenä) vaan tullut normaalia määrää kakkaa, joten oisko ollut vähän vatsanpuruja, niitä nimittäin tuona jälkimäisenä yönäkin vielä ähisteli. Ja tosiaan nukkumaan meno aika on yleensä 22-22.30 välisenä aikana, joten normaalia on että jos nukahtaa ja vieä sänkyyn ennen klo 22 niin herää :D
Yösyönnit vaihtelee aika paljon. Normaalimpaa meillä on noi yöt kun syödään kaksi kertaa, eka unipätkä on vähän pidempi, mutta tässäkin on vaihtelua tosi paljon. Aamulla herätään ennemmin lähempänä kasia kuin ysiä.
4.5
Tyttö menee nukkumaan kai joskus 22.30
5.5
5.30 "Herää" syömään, syö 10min (Ei siis koskaan yöllä oikeasti herää syömisiiin ja vaipanvaihtoihin)
8.00 Herää parahtelemalla. Ei auta pötkötellä. Äiti äkkiä ylös sängystä ja vaatteet päälle. Sitten onkin Tyty jo rauhoittunut sen verran että naureskelee joten menen vielä pötköttämään 10min ajaksi viereen. (Tyty siis nukkuu sivuvaunussa). Sitten käydään vaipanvaihdolla ja laitan keittosuolaa nenään kun on niin tukkoinen.
8.20 Imee rintaa 15min, 5min aktiivisesti ja 10min "nautiskelee" ja leikittelee rinnalla. Sylitellään imetyksen pälle.
8.45 Tyty leikkimatolle ja minä syön aamupalan. Syötäny leikitään tytön kanssa lattialla.
9.10 Käydään vaipanvaihdolla, leikitellään ja lauletaan hoitopöydällä. Sitten leikitään lattialla. Tyttö alkaa vaikuttaa väsyneeltä.
9.30 Rinnalle, mutta ei oikein halua imeä, vaikuttaa väsyneeltä, mutta ei nukahda. Sylitellään ja kokeilen viedä tytön meidän sängylle jos nukahtaa siihen. Ei nukahda, hamuilee. Tarjoan rintaa pitkällään, mutta tyttö hermustuu siihen. Nostan istuen syliin ja tyttö ottaa rinnasta kaksi imaisua ja nukahtaa siihen.
9.55-10.35 nukkuu, minä käyn aamupesuilla ja käväisen tietokoneella tässä välissä.
10.35 Herää, vaihdetaan vaippa ja lähdetään käymään sairaalalla minun työpaikalla ja katsomassa omaa isoäitiäni joka on sairaalassa. Reissussa syö pari kertaa venkoillen lyhyesti rinnalla ja nukahtaa päiväunille klo 12.30.
13.45 Tullaan kotiin, tyttö jatkaa unia kantokopassa. Minä siivoilen kotona, syön ja käyn taas tietokoneella.
15.25 Herää unilta, menee iskän syliin (joka on tullut hetki sitten töistä). Tekee isot kakat, isi käy vaihtamassa vaipan.
15.50 Imee rinnalla 10min
16-16.30 Isän sylissä, (minä taisin ottaa välipalaa)
16.30 Lattialle leikkimään itsekseen, menen hetken päästä viereen leikittämään.
Meidän uusin lelu
17.00 Rintaa 5min, isä vaihtaa vaipan. Minä lähden käymään vielä sairaalassa mummon luona.
18-18.50 Nukkuu isän sylissä, minä tulen kotiin n. klo 18.30.
Herättyään vaihdan vaipan ja Tyty harjoittelee isän kanssa lypsymaidon syömistä nokkamuksita ja tuttipullosta (ei tulosta kummallakaan). Tämän jälkeen rinnalla 10-15min ja höpöttelen tytölle sylissä.
20.00 lattialla vatsallaan "jumppaamassa"
20.30 Isä vaihtaa kakkavaipan ja tytön ilmakylpiessä höpöttelee tytölle. (minä ripustan pyykit)
20.45 Minä menen suihkuun tytön kanssa, isä huolehtii tytön kuivaamiset ja pukemiset. Rinnalla imee ja nukahtaa. 21.30 vien sänkyyn. 21.35 Herää, isä heijaa sylissä ja nukahtaa uudestaan siihen. 21.55 uudestaan viedään sänkyyn.
22.10 Herää taas, hyssyttelen hetken, rinnalle johon nukahtaakin lähes heti. 22.30 Kannan sänkyyn, mutta isä (joka jo yrittää nukkua kun menee 7 töihin) yskäisee ja tyttö herää. Hyssyttelen hetken ja otan taas rinnalle johon nukahtaa taas heti parin imaisun jälkeen. 22.50 Vien sänkyyn, josta herää lähes heti. Hyssyttelen taas hetken ja tarjoan rintaa, johon nukahtaa. klo 23 vien sänkyyn.
23.15 Herää, hyssyttelen, isä nousee ja heijaa sylissään tytön uneen. 23.30 jää vihdoin omaan sänkyyn nukkumaan.
04.05 Imee rinnalla 10min, vaihdan kakkavaipan jonka jälkeen imee vielä pari minuuttia ja sitten nostan sänkyyn.
7.30 Imee rinnalla 5min, nukkuu 5min ja parahtaa hereille, imee vielä 10min. Ähistelee kovasti mutta nukahtaa vielä
8.50 herätys
Yleensä siis toi nukkumaan meno ei ole noin hankalaa, tänä päivänä (eikä edellisenä) vaan tullut normaalia määrää kakkaa, joten oisko ollut vähän vatsanpuruja, niitä nimittäin tuona jälkimäisenä yönäkin vielä ähisteli. Ja tosiaan nukkumaan meno aika on yleensä 22-22.30 välisenä aikana, joten normaalia on että jos nukahtaa ja vieä sänkyyn ennen klo 22 niin herää :D
Yösyönnit vaihtelee aika paljon. Normaalimpaa meillä on noi yöt kun syödään kaksi kertaa, eka unipätkä on vähän pidempi, mutta tässäkin on vaihtelua tosi paljon. Aamulla herätään ennemmin lähempänä kasia kuin ysiä.
perjantai 4. toukokuuta 2012
torstai 3. toukokuuta 2012
Riittävän pitkät jalat
Jes, tyttö on vihdoin kasvattanut jalkaa niin paljon että Tula on sopiva! Käytiin tänään ihan oikealla testikävelyllä ulkona. Tyttö katseli koko lenkin (20min) tarkkaavaisesti äidin olan yli. Huuto tuli vasta kun kotona alettiin riisumaan. Reppu tuntui myös hyvältä päällä ja eiköhän me ruveta päivittäin kävelemään jos näin hyvin tyttö siinä viihtyy. (Pelkäsin että mitenhän viihtyy kun vasta nyt pääsin reppua käyttämään)
Myös baby banz aurinkolasit tuli testattua lenkillä ja tyttö viihtyi hyvin ne päässä. Lasit saatiin minun kummipojan äitiltä kun ovat jäänet heillä jo pieniksi. Ehkä meidän kuitenkin pitää ostaa omat (tyttöjen väriset) kun noissa on se remmi vähän kulahtanut, niin ei meinaa pysyä kunnolla paikallaan...
Onkos teillä aurinkolaseja, viihtyykö vauvat ne päässä?
Kiinnostaisiko teitä lukea jos tekisin taas postauksen siitä millainen meidän tavallinen päivä on? Silloin parin viikkoa synnytyksestä taisin sellaisen tehdä viimeksi...
Myös baby banz aurinkolasit tuli testattua lenkillä ja tyttö viihtyi hyvin ne päässä. Lasit saatiin minun kummipojan äitiltä kun ovat jäänet heillä jo pieniksi. Ehkä meidän kuitenkin pitää ostaa omat (tyttöjen väriset) kun noissa on se remmi vähän kulahtanut, niin ei meinaa pysyä kunnolla paikallaan...
Onkos teillä aurinkolaseja, viihtyykö vauvat ne päässä?
Kiinnostaisiko teitä lukea jos tekisin taas postauksen siitä millainen meidän tavallinen päivä on? Silloin parin viikkoa synnytyksestä taisin sellaisen tehdä viimeksi...
lauantai 7. huhtikuuta 2012
Vauvatarvikkeista
Ajattelin vähän listailla mitkä vauva/äitijutut on olleet tarpeellisia ja mitkä vähemmän tarpeellisia. Mikään yleispätevä tämä lista ei ole, sillä jokainen perhe on erilainen.
Tarpeelliset:
Kestoliivinsuojat (valmiina ostetut (Myllymuksut) ja itsetehdyt)
- En edes halua ajatella sitä vuorta kertakäyttöisiä liivnsuojia joka olisi mennyt roskiin. Vaihdan liivinsuojat monta kertaa päivässä, kun tuota maitoa valuttelee pitkin päivää...
Ensilusikka
- Ihan turha yrittä tunkea d-vitamiinitippoja meidän vauvan suuhun tavallisella lusikalla
Avent rintapumppu
- En ole paljoa pumpannut, vain aluksi kun maito nousi ja sitten kun yritti tehdä tulehdusta rintaan, mutta käsin en saa paljoa maitoa tulemaan joten tämä oli ihan must (Niin ja käytettynä maksoi 15e ja mukaan tuli 3 pulloa)
Lattia
- Siinä se ipana viihtyy kun pitää tehdä jotain. Siinä se myös viihtyy kun seurustellaan. Sitterissä tyttö on harvemmin. Selällään tai mahallaan, kumpikin sopii!
Tissivoide
- Niitä lansinohin pikkutuubeja käytin 3 ennenkuin hoksasin ostaa sen isomman, litrahinta hirvittää mutta tämä toimii kun nännit huutaa hoosiannaa...
Kestovaipat
- Ei toi peseminen nyt niin työlästä ole ja maailma pelastuu! ;D
Tarpeettomat:
Tutti
- Tarviiko enää edes kertoa että meillä ei edelleenkään (kovasta harjoittelusta huolimatta) syödä tuttia. Ei sille juuri ole tarvettakaan, mutta bussimatkoille ja muille se olisi ollut hyödyllinen... (Nyt tilasin luonnonkumi tutin, testaan vielä sitä ja jos ei niin sitten ei)
Rasvat, öljyt tms.
- kestovaipat ja ilmakylvyt pitävät pyllyn siistinä. Kylvetys suihku kerran pari viikossa niin ei ihokaan kuivu. Onneksi ei ole hommattu näitä itse vaan ne on saatu synnäriltä vaippafirmojen ilmaislaukuista.
Puolipotkarit
- Näitä hommasin ihan kamalasti etukäteen. Ne missä lahje ei ole liian pitkä on liian tiukka vyötäröltä, eikä niihin mahdu kestovaippa sisälle muutenkaan. Suositaan siis velourpöksyjä ja sukkia.
Trikookantoliinat (2kpl)
- On niin lutteroita että meidän iso pimu on vähän liian painava niihin että sidonta pysyisi napakkana.
Tiettyä kokoa olevat imetysliivit
- Niin ne rinnat vaan vaihtaa kokoa eri kellon aikaan päivästä. Turha edes kuvitella että mahtuu kuppiin kun tissi on täysi ja imetyksen jälkeen mahtuisi kumpikin rinta samaan kuppiin... Että sillai. Toppimalliset, joustavat liivit kunniaan!
Pikkuniistäjä
-Tällä ei saa räkää tulemaan vauvan nenästä sitten millään, nenä-friida apteekista toimii hyvin!
Asiat joita ei osannut ottaa huomioon raskausaikana! (huomio ensimmäistä lasta odottavat)
-Jos ostat yhdistelmä vaunut kantokopalla, huomioi kantokopan sisämitat. Mahtuuko kesävauva sinne seuraavan talvena toppavaatteissa! (thänk gaad meidän vauva syntyi keväällä ja kohta ei toppavaatteita enää tarvi, kun ei toi meidän pimu enää oikein mahdu tonne kantokoppaan (niin ja ikää 2.5kk). Olis pitänyt ottaa kova kantokoppa)
- Ihan oikeesti niitä vaatteita ei kannata etukäteen ihan kamalasti hamstrata, sitten kun vauva syntyy näkee mitkä sopii vauvalla (malliltaan) ja ne pienet koot saattaa mennä tosi nopeasti pieneksi (nimimerkillä. Käytetään nyt 74cm -80cm vaatteita (niin ja ikää edelleen 2.5kk)). Okei jotkut syntyy pieninä ja käyttää 62 puolivuotiaaksi :D. Jos ostat, niin osta edes kirpparilta, ei sitten vituta kun yli puolet vaatteista jää käyttämättä.
Tarpeelliset:
Kestoliivinsuojat (valmiina ostetut (Myllymuksut) ja itsetehdyt)
- En edes halua ajatella sitä vuorta kertakäyttöisiä liivnsuojia joka olisi mennyt roskiin. Vaihdan liivinsuojat monta kertaa päivässä, kun tuota maitoa valuttelee pitkin päivää...
Ensilusikka
- Ihan turha yrittä tunkea d-vitamiinitippoja meidän vauvan suuhun tavallisella lusikalla
Avent rintapumppu
- En ole paljoa pumpannut, vain aluksi kun maito nousi ja sitten kun yritti tehdä tulehdusta rintaan, mutta käsin en saa paljoa maitoa tulemaan joten tämä oli ihan must (Niin ja käytettynä maksoi 15e ja mukaan tuli 3 pulloa)
Lattia
- Siinä se ipana viihtyy kun pitää tehdä jotain. Siinä se myös viihtyy kun seurustellaan. Sitterissä tyttö on harvemmin. Selällään tai mahallaan, kumpikin sopii!
Tissivoide
- Niitä lansinohin pikkutuubeja käytin 3 ennenkuin hoksasin ostaa sen isomman, litrahinta hirvittää mutta tämä toimii kun nännit huutaa hoosiannaa...
Kestovaipat
- Ei toi peseminen nyt niin työlästä ole ja maailma pelastuu! ;D
Tarpeettomat:
Tutti
- Tarviiko enää edes kertoa että meillä ei edelleenkään (kovasta harjoittelusta huolimatta) syödä tuttia. Ei sille juuri ole tarvettakaan, mutta bussimatkoille ja muille se olisi ollut hyödyllinen... (Nyt tilasin luonnonkumi tutin, testaan vielä sitä ja jos ei niin sitten ei)
Rasvat, öljyt tms.
- kestovaipat ja ilmakylvyt pitävät pyllyn siistinä. Kylvetys suihku kerran pari viikossa niin ei ihokaan kuivu. Onneksi ei ole hommattu näitä itse vaan ne on saatu synnäriltä vaippafirmojen ilmaislaukuista.
Puolipotkarit
- Näitä hommasin ihan kamalasti etukäteen. Ne missä lahje ei ole liian pitkä on liian tiukka vyötäröltä, eikä niihin mahdu kestovaippa sisälle muutenkaan. Suositaan siis velourpöksyjä ja sukkia.
Trikookantoliinat (2kpl)
- On niin lutteroita että meidän iso pimu on vähän liian painava niihin että sidonta pysyisi napakkana.
Tiettyä kokoa olevat imetysliivit
- Niin ne rinnat vaan vaihtaa kokoa eri kellon aikaan päivästä. Turha edes kuvitella että mahtuu kuppiin kun tissi on täysi ja imetyksen jälkeen mahtuisi kumpikin rinta samaan kuppiin... Että sillai. Toppimalliset, joustavat liivit kunniaan!
Pikkuniistäjä
-Tällä ei saa räkää tulemaan vauvan nenästä sitten millään, nenä-friida apteekista toimii hyvin!
Asiat joita ei osannut ottaa huomioon raskausaikana! (huomio ensimmäistä lasta odottavat)
-Jos ostat yhdistelmä vaunut kantokopalla, huomioi kantokopan sisämitat. Mahtuuko kesävauva sinne seuraavan talvena toppavaatteissa! (thänk gaad meidän vauva syntyi keväällä ja kohta ei toppavaatteita enää tarvi, kun ei toi meidän pimu enää oikein mahdu tonne kantokoppaan (niin ja ikää 2.5kk). Olis pitänyt ottaa kova kantokoppa)
- Ihan oikeesti niitä vaatteita ei kannata etukäteen ihan kamalasti hamstrata, sitten kun vauva syntyy näkee mitkä sopii vauvalla (malliltaan) ja ne pienet koot saattaa mennä tosi nopeasti pieneksi (nimimerkillä. Käytetään nyt 74cm -80cm vaatteita (niin ja ikää edelleen 2.5kk)). Okei jotkut syntyy pieninä ja käyttää 62 puolivuotiaaksi :D. Jos ostat, niin osta edes kirpparilta, ei sitten vituta kun yli puolet vaatteista jää käyttämättä.
sunnuntai 1. huhtikuuta 2012
neiti 2kk
Neiti täytti 2kk jo tovi sitten, tänään tuli täyteen 10 viikkoa. 2kk mitat neuvolassa keskiviikkona olivat 6730g (voi apua) ja 58cm (terkka sanoi että ehkä vähän enemmän, mutta tyttö raivosi niin kovasti ettei jalkojaan ojentanut). Meillä on siis edelleen lyhyt ja pullea tyttö :)
Mua niin naurattaa toi pituus koska fakta on se että meillä on tällä hetkellä 74cm bodyt sopivia! Vaikka kuinka olisikin kestovaippa niin myönnettävä on että meidän tytöllä vaan on vähän lyhyet jalat, sillä housuissa 56/62cm on lahkeen pituudelta sopivia (vyötäröhön niissä onkin liian tiukka). Lindexin veluuripöksyt on ihan parhaat, sillä paksu resori ei kiristä ja lahkeet ei roiku kun lahkeen suu on napakka. Näitä meillä on kahdet näitä koossa 62 ja 68cm, juuri muita housuja ei voikkaan käyttää kun puristaa liikaa masua (no on meillä 62cm sukkahousuja joiden lahkeet on auttamatta liian pitkät). Niin ei noi bodytkaan enää kauaa mahdu ja isompia meillä ei olekkaan hankittuna etukäteen. Täytyy siis lähteä shoppailemaan 80cm! bodyja...
Eilen meillä oli tytön nimijuhlat. Tultiin pitkän harkinnn jälkeen tulokseen ettei kasteta tyttöä (mies ei kuulu, minä kuulun kirkkoon) koska kumpikaan meistä ei ole uskonnollinen. Juhlat sujui hyvin ja ilmeisesti neiti oli kaikesta juhlimisesta niin väsynyt että nukkui yönsä paremmin kuin koskaan. Klo 20 meni nukkumaan, söi 2.30 ja 5.30 (jolloin myös teki kakat, joten oli siinä myös hetken hereillä) ja nukkui 9.30 asti! Kylläpä olin itsekin virkeä. Aamulla jo kyllä monta kertaa heräsin ja ihmettelin että vieläkö se nukkuu ja luulin jo että toinen on kipeä. Yleensä herää siis klo 7. Saisi ottaa tällaiset unet tavaksi!
Meillä olisi hankinnassa matkarattaat. Malli saisi olla suht edullinen, en todellakaan osta mitään 300e rattaita. Carena easy mielyttää silmää mutta pitää tutkailla muitakin malleja. Mitäs kokemuksia teillä on noista halvemmista malleista?
Mua niin naurattaa toi pituus koska fakta on se että meillä on tällä hetkellä 74cm bodyt sopivia! Vaikka kuinka olisikin kestovaippa niin myönnettävä on että meidän tytöllä vaan on vähän lyhyet jalat, sillä housuissa 56/62cm on lahkeen pituudelta sopivia (vyötäröhön niissä onkin liian tiukka). Lindexin veluuripöksyt on ihan parhaat, sillä paksu resori ei kiristä ja lahkeet ei roiku kun lahkeen suu on napakka. Näitä meillä on kahdet näitä koossa 62 ja 68cm, juuri muita housuja ei voikkaan käyttää kun puristaa liikaa masua (no on meillä 62cm sukkahousuja joiden lahkeet on auttamatta liian pitkät). Niin ei noi bodytkaan enää kauaa mahdu ja isompia meillä ei olekkaan hankittuna etukäteen. Täytyy siis lähteä shoppailemaan 80cm! bodyja...
Eilen meillä oli tytön nimijuhlat. Tultiin pitkän harkinnn jälkeen tulokseen ettei kasteta tyttöä (mies ei kuulu, minä kuulun kirkkoon) koska kumpikaan meistä ei ole uskonnollinen. Juhlat sujui hyvin ja ilmeisesti neiti oli kaikesta juhlimisesta niin väsynyt että nukkui yönsä paremmin kuin koskaan. Klo 20 meni nukkumaan, söi 2.30 ja 5.30 (jolloin myös teki kakat, joten oli siinä myös hetken hereillä) ja nukkui 9.30 asti! Kylläpä olin itsekin virkeä. Aamulla jo kyllä monta kertaa heräsin ja ihmettelin että vieläkö se nukkuu ja luulin jo että toinen on kipeä. Yleensä herää siis klo 7. Saisi ottaa tällaiset unet tavaksi!
Meillä olisi hankinnassa matkarattaat. Malli saisi olla suht edullinen, en todellakaan osta mitään 300e rattaita. Carena easy mielyttää silmää mutta pitää tutkailla muitakin malleja. Mitäs kokemuksia teillä on noista halvemmista malleista?
lauantai 24. maaliskuuta 2012
Tunnustuksia
Sawa ja Paukkuliini ovat muistaneet blogiani One lovely blog award tunnustuksella.
Helmiäinen taas muisti Liebster blog tunnustuksella.
Kiitos kiitos. En nyt jaa kumpaakaan palkintoa eteenpäin, sillä pikkupirpana herää päikkäreiltä ihan just ja pitäisi vielä ehtiä pistää pesukone pyörimään...
Tässä kuitenkin ensimmäseen tunnustukseen liittyvät 7 random faktaa minusta.
1. Olen innostunut kestovaippojen ompelusta!
2. Olen nyt vihdoin vauvan ollessa 2kk ehtinyt jopa vähän neuloa (villahousut vauvalle, nyt kesäksi vaunupeittoa.
3. Vauvan päikärihetket vietän lukien seuraamiani blogeja, facebookin vauvaryhmässä jutustellen ja silloin tällöin siivoilleen (en todellaakaan pidä kotia tiptop kunnossa)!
4. Sen verran laiska olen että ei ihan joka päivä käydä vauvan kanssa vaunuilemassa.
5. "Raskauskiloja" on jäljellä vielä 3, koko ajan paino hitaasti putoaa joten eiköhän ne siitä. 2 vanhat farkut mahtuu jo jalkaan!
6. Maidottoman dietin myötä on pitänyt löytää korviketta perus suklaalle. Olen kiskonut kaksin käsin lakuja ja tummaa suklaata jossa ei ole maitoa. Pirkan luomu tummasuklaa on loistavaa kuin myös pirkan tumma minttutäytesuklaa. Ommommom!
7. Elämä maidottomalla dietiillä on ollut oikeastaan aika helppoa. Pitäisi vaan keksiä noita ruokia enemmän kun kaikki ruuat ei muunnu valmistettavaksi maidottomana... (Meillä on moneen ruokaan aiemmin käytetty maustettuja ruokakermoja/tuorejuustoja).
bonus. Onneksi meillä on mahdollisuus tallentaa ohjelmat. Eihän vauvan kanssa voi koskaan katsoa telkkua kun ohjelmat jää aina kesken kun pitää mennä vaihtamaan vaippaa/nukuttamaan tms. kaikki ohjelmat tulee katsottua nauhalta! (tai ne on ainakin varmuuden vuoksi laitettu menemään nauhalle jos jää kesken.
Helmiäinen taas muisti Liebster blog tunnustuksella.
Kiitos kiitos. En nyt jaa kumpaakaan palkintoa eteenpäin, sillä pikkupirpana herää päikkäreiltä ihan just ja pitäisi vielä ehtiä pistää pesukone pyörimään...
Tässä kuitenkin ensimmäseen tunnustukseen liittyvät 7 random faktaa minusta.
1. Olen innostunut kestovaippojen ompelusta!
2. Olen nyt vihdoin vauvan ollessa 2kk ehtinyt jopa vähän neuloa (villahousut vauvalle, nyt kesäksi vaunupeittoa.
3. Vauvan päikärihetket vietän lukien seuraamiani blogeja, facebookin vauvaryhmässä jutustellen ja silloin tällöin siivoilleen (en todellaakaan pidä kotia tiptop kunnossa)!
4. Sen verran laiska olen että ei ihan joka päivä käydä vauvan kanssa vaunuilemassa.
5. "Raskauskiloja" on jäljellä vielä 3, koko ajan paino hitaasti putoaa joten eiköhän ne siitä. 2 vanhat farkut mahtuu jo jalkaan!
6. Maidottoman dietin myötä on pitänyt löytää korviketta perus suklaalle. Olen kiskonut kaksin käsin lakuja ja tummaa suklaata jossa ei ole maitoa. Pirkan luomu tummasuklaa on loistavaa kuin myös pirkan tumma minttutäytesuklaa. Ommommom!
7. Elämä maidottomalla dietiillä on ollut oikeastaan aika helppoa. Pitäisi vaan keksiä noita ruokia enemmän kun kaikki ruuat ei muunnu valmistettavaksi maidottomana... (Meillä on moneen ruokaan aiemmin käytetty maustettuja ruokakermoja/tuorejuustoja).
bonus. Onneksi meillä on mahdollisuus tallentaa ohjelmat. Eihän vauvan kanssa voi koskaan katsoa telkkua kun ohjelmat jää aina kesken kun pitää mennä vaihtamaan vaippaa/nukuttamaan tms. kaikki ohjelmat tulee katsottua nauhalta! (tai ne on ainakin varmuuden vuoksi laitettu menemään nauhalle jos jää kesken.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)